Ladut ja jääkentät tarvitsevat vielä lisää lunta ja pakkasta – säännöistä jo muistutus

Miksi kunta ohjaa hiihtäjiä lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien paljon käyttäville ja suosimille reiteille? Gesterbyn pururata ja Neidonkallion päiväkodilta lähtevä metsäautotie ovat lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien paljon käyttämiä reittejä ja kunta ohjaa hiihtäjiä sinne. Nämä kyseiset reitit eivät ole kunnan omistamalla maalla eikä kunta tai hiihtäjät voi kieltää ketään muita liikkumasta siellä. En tiedä, ovatko nämä hiihtoladut kunnan tekemiä, mutta ainakin kunta on julkaissut ne sivuillaan olevassa latukartassa. Se kuka on tehnyt nämä ladut, voisi ottaa alueen kaikki käyttäjät huomion ja tehdä ladut siten, toinen puoli olisi hiihtäjien ja toinen puoli kävelijöiden käytössä. Tilaa kyllä olisi. Nyt ladut menevät molemmin puolin ja kävelypolku keskellä. Se, että kunta on ohjannut hiihtäjät lenkkeilijöiden käyttäville reiteille, aiheuttaa turhaa riitaa ja laturaivoa hiihtäjien taholta. Eikö kunta voisi tehdä hiihtolatuja reiteille, jotka eivät ole muiden käyttäjien käytössä, esim. keskustan pelloille?

Kunta tekee hyvää työtä väen liikunnan hyväksi mahdollisuuksiensa osalta kaikkina vuodenaikoina parhaimpansa mukaan, mutta aina sekään ei ikävä kyllä ole riittävää resurssien eli taloudellisen tilanteen osalta....

Kolme vuotta sitten jatkoin syksyn jälkeen, lumen jo peittäessä ohuelti maan, kävelykierrostani Veikkolan urheilukentän ympäri verkkoaitaa hipoen. Olisi pitänyt tietää hiihtokauden jo alkaneen. He-henkilö tuli takaani yli 5m leveää uraa ja ohittaessaan löi sauvalla täysiä yläselkääni. Jos olisi osunut niskaani, en olisi tätä kirjoittamassa. Totta kai heti ymmärsin, että minä olin tehnyt väärin. Yhteiskunnan blokkiutuminen kuitenkin harmittaa. Kilpahiihtoharjoittelijat ja maantiekilpapyöräilijät ansaitsevat aivan eriytetyt harjoittelupaikat, joihin toopet ei pääse. Kunta nyt rakentamaan. Meille toopeille pitää olla selvät kieltotaulut, kyllä me uskomme. Ja opimme ymmärtämään saatuamme opetuksen.

Toivottavasti paikallinen media ottaa vähän tiukemman otteen seuraavissa kunnallisvaaleissa ehdokkaisiin ja heidän seurantaansa. Se olisi ehdottoman tärkeää Kirkkonummen tulevan kehittymisen näkökulmasta. Mikä on kunkin ehdokkaan agenda, miten suhtautuvat esim. eri liikunta -ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen, ratavarikko hankkeeseen, kunnan eri alueiden tasa-arvoiseen kehittämiseen, terveys -ja kirjastopalveluiden säilyttämiseen Veikkolassa ja Masalassa jne, jne. Vaalien jälkeen sitten jatkuva julkinen ja avoin toteutumisen seuranta päälle henkilöittäin/puolueittain. Vai ovatko sidonnaisuudet liian vahvat tähän? Kirkkonummen sanomat ainakin menee nykyisin suoraan saunan uuniin. Uutiset aina myöhässä, sisältö täysin mitään sanomatonta ja toimii pääosin täysin kritiikittömästi eri puolueiden tyhjien puheiden äänitorvena. Viisykkönen ainakin toistaiseksi ollut hyvä.

Liikuntaoloja on tässä maassa vaikea kohentaa, kun niiden kohentamisen kulut menevät aina samalta momentilta kuin jääkiekon olojen kohentaminen. Sen tietää, kumpi tässä sarvikuonojen maassa voittaa.

Golfkentät ovat myös mainoita paikkoja hiihtämiseen...

"Tahto ratkaisee" on oikeilla jäljillä,tahtoo vain olla niin että uudenlainen ajattelu on vierasta tässä kunnassa.Vanhakantainen kuntajohtaminen ei ole nykypäivää.Tulevat vaalit on oiva tilaisuus muuttaa tätä suuntausta.Vaihtoehtoja tarjoavia ehdokkaita on netti pullollaan,mutta yksikään heistä ei uskallaudu tositoimiin.Turhan räkytys ja mollaus ei vie yhteiskuntaa yhtään eteenpäin.

Liiketoiminnassa ja uusien veronmaksajien houkuttelussa / nykyisten pitämisessä menot yleensä syntyvät ennen tuloja. Kunnan rooli voi kuitenkin olla myös toimiminen facilitaattorina, kokoajana, yhdistäjänä ja mahdollistajana. Pori tunnetaan Jazzeista, Vuokatti talviurheilusta jne, jne - mistä Kirkkonummi tunnetaan? Entä mihin sillä on luontaista potentiaalia? Stagnaatio ja/tai nykytilan hyväksyminen ei ole vaihtoehto - parempaan pitää pyrkiä.

Tuskin yhteistyö yritysten kanssa on kunnalle ilmaista? Vai onko, taidan olla vähän tyhmä?

Nimimerkille ”kuka muistaa säästöt”. Olet aivan oikeassa säästöjen osalta. Tilanne on kuitenkin se, että liikuntapaikkojen hoito (kuten valaistut kuntoradat) on ollut hunningolla viimeiset 10-vuotta. Kysymys ei siis ole säästöistä vaan vakiintuneesta toimintatavasta ja kulttuurista. Bencmarkia voi hakea vastaavan kokoisista kunnista / kaupungeista. Rahanjaosta (yhä useammin velka sellaisen) ja arvovalinnoista on kysymys. Kirkkonummen kuntaa pitää kyllä arvostaa siitä, että arvovalinnoissa on toistaiseksi pyritty kohtuuteen ja tasapainoisuuteen. Perusasiat kuten terveys ja heikompi osaiset on vielä jollakin tasolla kyetty huomioimaan. Toisaalta Kirkkonummen asukasmäärä, sijainti ja toimintaympäristöpotentiaali (liikkuminen, luonto, majoituspalvelut jne) huomioiden liikuntapaikkapalvelut pitäisi ehdottomasti laittaa kokonaisvaltaisesti kuntoon. Tämä olisi kunnan oman edun ja verotulojen näkökulmasta jatkoa ajatellen tärkeää. Monissa pienissäkin alle 10 000 asukkaan kunnissa nämä perusasiat on hoidettu huomattavasti paremmin niin määrällisesti kun etenkin laadullisesti. Hämmästyttävintä tässä on se, että potentiaalia vapaa-aikaan ja luontoliikuntaan liittyviin palveluihin olisi jopa kunnan brändäytymiseen asti mutta sitä ei käytetä. Kunta voisi tässä tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.

Kirkkonummea nyt tuskin tarvitsee maailmankartalle saattaa....mutta liikuntaoloja kyllä voisi parantaa huomattavasti.Toki niin on tehtykin,innovatiivisuus on vain hakusessa.Kaikki tietysti maksaa ja yksityis ja kunnan intressit hieman erillään,siksi kai yhteistyö ei oikein luonnista.Johtohan on mitä on,sille vaikea tehdä mitään.Mutta eiköhän tuota tällekin talvelle vielä hiihdellä,latuja odotellessa.

Jospa näkisi päivän, jolloin Keskusmetsään olisi rakennettu kunnon ulkoilureittiverkosto, joka palvelisi niin hiihtäjiä, lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, pyöräilijöitä, suunnistajia (kiintorastit) ja luonnosta muuten nauttivia sekä tarjoaisi samalla reitin Kirkkonummen keskustan ja Masalan välille. Reittien varrella olisi grillikatoksia, ulkoliikuntapisteitä, levähdyspaikkoja ja merkittyjä luontokohteita.

Toinen toive olisi, että sopivan järven tai merialueen yhteyteen toteutettaisiin muutaman saunan (savusauna!), uimarannan sekä ulkoilupuiston yhdistelmä esimerkkinä Vantaan Kuusijärvi.

Eikös taloussäästöjen vuoksi leikattu liikuntapaikkojen hoidosta vielä lisää? Kai hoito tarvii rahaa?

Joo kyllähän Tony Björk on oikeassa. Potentiaalia olisi paljon talviurheilunkin osalta mutta kunnassa ei vaan näitä asioita koeta tärkeiksi. Kysymys on laajasta ja pitkäaikaisesta asioiden tilasta ja ongelmasta. Luontopolkujen rakentamisen osalta Kirkkonummen kunta on aina vedonnut maanomistuksiin ja vapauttanut itsensä vastuusta tällä argumentilla. Valaistut kunnan vastuulla olevat kuntoradat ovat kuitenkin samaan aikaan hoidollisesti ja kehittämisen osalta retuperällä. Jerikonmäen kuntorata on tulvinut vuosia eikä asialle ole tehty mitään. Masalan kuntorata metsittyy, kasvaa ruohoa ja käytössä rikkoutuneet laitteet ovat jääneet korjaamatta. Ulkona olevien lähiliikuntapalveluiden osalta Kirkkonummella tehdäänkin vain välttämätön ja niiden käyttöasteet ovat lähellä nollaa. Niissä oleva laitekanta on olematon ja laadullisesti heikko. Espoossa vastaavissa ulkona olevissa lähiliikuntapaikoissa on laadukkaat Davidin laitteet ja käytössä on myös ns. kuntokontteja. Espoon lähiliikuntapaikkojen käyttöasteet ovat korkeat.

Tosiasia taitaa kuitenkin olla se, että edellä kuvattuja liikuntaan liittyviä asioita ei vaan koeta kunnassa tai vastuuhenkilöiden osalta tärkeiksi. Jatkuvia huonoja suoritteita katsotaan tämän vuoksi läpi sormien (johtaminen). Kunta on myös vuosia tehnyt asiakaskyselyitä asukkaiden toiveista liittyen mm. edellä mainittuihin palveluihin. Miksi kyselyitä tehdään jos toteutus jää aina puuttumaan tai puolitiehen?

Positiivisena asiana on todettava kunnan tiedottaminen esim. hiihtolatujen kunnossapidon aikatauluista.

Gesterbyn pururataa ei pitäisi valjastaa vain hiihtäjille. Sen verran ahkerassa käytössä sauvakävelijöillä, koiranukoiluttajilla ym. Pitää heilläkin olla oma sallittu paikka. Jalkakäytävät hiekotetaan murskehiekalla jonka muruset ovat kuin veitset koirantassuille.

Muistakseni olen tehnut jopa valtuustoaloite tykkilumesta... Esim. Vihdissä (harju+vihti ski), Lohjaassa, Inkoossa, Nurmijärvessä, Raaseporissa (västerby+oxberget), Keravalla, Espoossa (oittaa+leppävaara), Vantaalla (hakunilla+ petikko), Helsingissä, Sipoossa, Porvoossa tehdään tykkulatuja. Myös esim. jopa turunmaansaaristossa hiihdetään jo tykkilumelka. Mutta ei kirkkonummessa. Miksi?

Toivottavasti koiranulkoiluttajat, kävelijät ja pyöräilijät pysyvät laduilta pois.

Nämä säänöt ovat mielestäni aivan turhat koska jos kotikasvatus on saanut tietää että ladut ovat hiihtäjille ei koirille.

Eiköhän joku pilaa ladut kultamussukan kanssa.. Pakko päästä ladulle lenkille!!!

Ainakin Jerikonmäellä lumimäärä sallisi latujen teon. Tarpeeksi iso kieltokyltti kertomaan ladun käyttötarkoituksesta. Ei ne (sauva)kävelijät, pulkkalijat ja koirankusettajat muuten ymmärrä. Koirapuistoja ja kävelyreittejä loytyy, ja ne on sepelöity turvalliseksi kulkea (tai ainakin pitäisi olla).

Kirkkonummi voisi panostaa Jerikonmäen osalta säilölumi/ ensilumen latuun. Nyt Kirkkonummelta ajetaan iltaisin Oittaalle ja osa jopa Vihti ski:n. Puitteet ja infra ensilumen ladulle /laskettelulle ovat suorastaan tarjottimella -> Peuranmaalla on lumitykit ja kunnalla oma lumikissa/tamppari. Täytyy myös vähän ihmetellä, että Peuranmaan hiihtokeskus ei panosta murtomaahiihtoon lainkaan. Etenkin kun katsoo esim. Oittaan hurjia kävijämääriä / jatkuvasti täysiä parkkipaikkoja tai Vihti Ski:n joka talvista ensilumen latua. Kävijämäärät etenkin Oittaalla ovat sitä luokkaa, että sinne on alkanut syntyä myös uutta palveluliiketoimintaa. Kustannukset eivät voi olla esteenä, koska tämä porukka on valmis maksamaan ladun (lyhyenkin) käytöstä. Edelleen jos vastaava palvelu kerää turisteja ja menestyy Imatralla, Kontiolahdella ja Vuokatissa niin miksi ei Kirkkonummella, jossa 100 km:n säteellä asuu noin miljoona ihmistä. Peuranmaa Ski ja kunta voisivat rakentaa tästä yhden uuden konseptin (nykyisten rinnalle) vaikka yhdessä Långvikin ja Majvikin hotellipalveluiden kanssa. Esim. Imatralla voi kahdesta kylpylähotellissa ostaa liput ensilumen ladulle jne. Luontoliikuntaan ja hyvinvointiin on Kirkkonummella valtava potentiaali. Aika tuntuu kuitenkin menevän siihen, että valitetaan nykyisten parkkipaikkojen ahtautta eikä oikein nähdä todellisia mahdollisuuksia/metsää puilta.

Toivottavasti kenttiä jäädyttäessä ei säästellä vettä. 80-luvulla tehtiin 10 cm paksu jää, joka kesti hyvin, vaikka sää olisikin ollut plussan puolella. Nykyään hiekka tulee vastaan jo yhden +1C päivän jälkeen. Miettikääpä tätä.