Viisykkönen.fi /
Uutiset /
Kirjaston hinta on nyt laskettu sentilleen – kustannukset nousivat alkuperäisestä noin 130 prosenttia
19.11.2020
20:10
(37) kommenttia
Kirjaston hinta on nyt laskettu sentilleen – kustannukset nousivat alkuperäisestä noin 130 prosenttia
Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.
Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.
Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.
Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.
Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.
Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.
Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.
Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.
Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.
Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.
Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.
Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.
Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.
Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.
Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.
Kommentit (37)
12.09.2022
10:26
Yle: Kaukolämpö on Kirkkonummella kalliimpaa kuin monin paikoin ja hinta uhkaa nousta
09.09.2022
15:57
Hornet pyyhkäisee Kirkkonummen keskustan yli hyvin matalalla – ei tarvitse pelästyä
09.09.2022
10:06
Kerrostalon asunnossa tulipalo kunnantalon naapurissa – asunto oli täysin liekeissä
06.09.2022
10:26
Vantaa haluaisi myydä oman osansa Porkkalanniemen virkistysalueesta, josta se omistaa kolmasosan
05.09.2022
19:44
Kunnan suurin rakennushanke hyväksyttiin lähes yksissä tuumin, vaikka kustannukset nousivat 40 prosenttia
03.09.2022
16:05
Juna ja kuorma-auto törmäsivät, yli 1 000 ihmistä altistui säteilylle – onneksi tämä oli vain harjoitus
01.09.2022
08:52
Wolt-kuskit aloittavat Kirkkonummella – ruokaa voi tilata aluksi yhdeksästä ravintolasta
31.08.2022
11:28
Kommentit (37)
Sivut
Ymmärrän että oltiin tietenkin pakkoraossa, mutta sitä en ymmärrä miten alkuperäinen budjetti on voinut olla niin väärin laadittu.
Karkasiko toteutussuunnitelmien taso täysin käsistä verrattuna joskus budjetoituun tasoon? Tuntuu hieman ettei tämä ollut oikein kenelläkään tilaajapuolella kontrollissa.
Sitten kun oli myöhästä, oli vain pakko hyväksyä seikka että lisää rahaa tarvitaan jotta rakennus saadaan valmiiksi.
Vaikka Omeran valitettava konkurssi nosti kustannuksia oleellisesti, niin ei se kuitenkaan suurin rosvo tässä keikassa ollut.
Ensimmäiseen urakkakyselyyn oli laitettu eräitä aivan kohtuuttomia vaatimuksia, joita ei tarvittaisi jos rakennuttajan (tai hänen konsultin) ammattitaito ja tarkastustoiminta olisi asiallista. Näillä saatiin poissuljettua monta pätevää urakoitsijaa ja hinta pilviin tarjouksen antaneelle. Sitten päätettiin pilkkoa urakka jotta hinta (mukamas) saataisiin alas, eli saatiin uudemman kerran seulottua ehdokkaita pois, kun ei enää monella pätevällä urakoitsijalla riittänyt kiinnostusta ja tiedossa oli että halvin valitaan (ei siis kokonaisedullisin).
Sitten myöhemmin kun valittu Omera teki konkurssin ruvettiin kunnasta selittämään että projektin koko oli jotenkin kokonsa ja hintansa puolesta jollain tavalla "välinputoja" ja sen takia ei saatu isompia, parempia ja vakavaraisempia rakennusliikkeitä kiinnostumaan urakasta.
Kaikki tällaiset selitykset ja toilailut menee läpi sellaisessa päättäjäjoukossa jotka eivät ymmärrä täysin mitä ovat tekemässä ja vastuuntunto puuttuu sekä kustannusten kanssa ollaan huolettomia. Nyt sitten osittain sama porukka käy läpi ja ihmettelee kustannusten nousua ja keksii niille syyt. Muisti tapahtuneesta on nollaantunut.
Toinen porukka on ne jotka osallistuvat projektiin ja haluavat kaikenlaista lisää matkan varrella, mutta eivät ymmärrä että kaikki maksaa. Näitä varten pitäisi mukana olla joku auktoriteetti joka sanoo EI.
Viimeinkin valmistunut kirjasto, onko se osa mennyttä kirjastokulttuuria. Jotkut ehtivätkin jo puhua, että valmistuuko se koskaan.
Tietoyhteiskunta ja tekoäly, ovat enemmänkin tietokoneisiin liittyvää, kuin pahvisiin suuriin kirjoihin. Digitaaliset kirjat ovat pienessä koossa ja kevyttä, eivät suuria kirjastorakennuksia kaipaa.
Kaliiksikin moitittu kirjasto, on enemmänkin kokoontumis- ja tapaamis paikka, tottakai, todellakin siellä tulee pyörimään joutilasta porukkaakin. Myös on kustannuksia laskettaessa on otettava huomioon käyttökustannukset, ylläpito, korjaus ja myöhemmin purkukustannukset. Kirjasto on kunnalle ja kuntalaisille suuri menoerä. Sitä minä en sitten tiedä saako kirjastosta vastinetta veromaksajat rahoilleen. Kyllä varmaankin.
Todella hieno ja lämminpaikka, paljon turhempaankin rahaa laitetaan.
Niinhän ne sanovat, että rahalla saa ja persaukiisilta on kaupanteko kiellettyä.
Tässä on varmaan kunnan osalta otettu sitten tietoisia riskejä Omeran valinnan kanssa.
Selailin noita loppuselvityslappuja, mutta niistähän nyt ei selviä mitään. Pitäisi olla budjetti vierellä jotta voisi sanoa mikä on menny vikaan. Tässä voisi Viisykkösen toimitus leikkiä hieman salapoliisia ja kaivaa rakennuksen alkuperäisen budjetin esille ja verrata sitä toteumaan. Olisi hauska tietää mistä näin isot lisäkulut saatiin aikaiseksi.
Lautakunnalle esitellään kokouksessa Pääkirjaston taloudellinen loppuselvitys.
Palvelutuotannon lautakunta päättää kokouksessa kuultujen selvitysten jälkeen mahdollisista lisäselvitystarpeista.
Pääkirjaston rakentaminen on toteutettu verovaroin.Kunnan hankkeet ovat julkisia ja niiden rakentaminen tulee toteuttaa harkiten ja kustannustehokkaasti.
Palvelutuotannon lautakunnan jäsen,Pro Kirkkonummi ry
Ja nyt sitten kirjasto valittaa täällä sivuilla, kun ei osata palvella asiakkaita -ei ole tarpeeksi henkilökuntaa! Kouluttakaa itsenne, kun olette halunneet koko kansan olohuoneen.
1) Hyväksytty kokonaisurakkakilpailusvaiheen ainoa tarjoaja (2017, ainoa tarjoaja YIT)
Tätä hintaa ei ole julkisuuteen tuotu mutta tuskin se nyt oli korkeampi mikä oli nyt toteutunut kustannus.
2) Pilkotussa urakassa pääurakoitsijaksi Omeran sijasta YIT (Omera voitti huomattavasti halvemmalla tarjouksella 9,2M€ vs 13M€, näin iso hintaero kieli kyllä siitä, että toinen on laskenut väärin...)
Yleensäkin näissä isoissa ja vaativissa hankkeissa pitäisi tehdä kriteerit sellaisiksi , että ne suosivat isoja, vakavaraisia ja alalla jo pidempään olleita rakennusfirmoja, joiden voidaan luottaa pystyvän erikoisemmatkin rakennuskohteet toteuttamaan sovitussa aikataulussa, kustannustasolla ja laadulla.
Vastaukset löytyvät varmasti noista dokumenteista, mutta niiden läpikäyminen ilman osaamista on ainakin minulle liian vaativaa. Herkästi tulkitsee jotain väärin tai asiayhteys katoaa.
Onko kaikki kulut hyväksytetty ohjeiden mukaan? Kuka on sallinut kaiken tämän ylityksen?
Joku paikka täytyy olla rauhallinen tai sitten vanhempien saatava jälkikasvu kuriin!!
Minkäköhän on koulukeskuksen , hyvinvointikeskuksen ja kevyen liikenteen tien urakoiden ylitysprosentit.? Ja me maksetaan taitamattomien virkamiesten möhläykset plus virkamiehistä ei kukaan ota vastuuta ylityksistä. Raivostuttavaa...
Mutta hei! Tuskin he sitä alkavat suremaan, eihän nuo tuhlaa omia rahojaan.
Ja mitä itse rakennukseen tulee... Ruma kuin mikä. Tuo mieleen peltisen ruumisarkun. Pilaa kauniin kivikirkon ympäristön. Ja mitä ihmeen tekemistä meluavilla pikkulapsilla on kirjastossa? Eikö niille riitä leikkipuistot meluttavaksi paikoiksi? Niitähän on nyt rakennettu isolla innolla pitkin puistoja. Ei kirjasto ole mikään päiväkoti, se on kirjasto ja siellä ollaan hiljaa. Moni tulee sinne lukemaan tentteihin. Lue siinä nyt sitten kun kakarat meluavat kurkku suorana.
Sivut
Kommentoi