Tässä pannaan ravintolan nimikko-olutta Kirkkonummelle − mallasjuomaa syntyy käsityönä omalla reseptillä

Oluen paneminenkin voi olla käsityötä. Miljoonat litrat tulevat tehtaista, mutta yhä enemmän käsityöläisoluita valmistetaan pienpanimoissa ja autotalleissakin.

Lohjalaisen pienteollisuustalon päädyssä on vielä muuton jäljet näkyvissä, tavaraa on järjestämättä ja seinärakennustakin vähän kesken. Tavoitteena on avata oma myymälä piakkoin. 

Säiliöt ovat kuitenkin täynnä ja niissä kypsyy olutta moneen makuun.

Seinäjokelaiset oluenvalmistajat pakkaavat juuri autoaan. Päivä on vierähtänyt UG Brewery -panimon tiloissa ja olutkulttuuria on taas edistetty Suomessa.

Panimossa häärii myös veikkolalainen Marjokaisa Piironen, jolla on koko päivän urakka laittaa 100 litran nimikko-olut kypsymiskuntoon kotikylän ravintolalle.

Lohjalaispanimo vuokraa "patoja" tiloissaan, joihin pitkään alaa harrastaneet tai ammattilaiset voivat tulla valmistamaan omia oluitaan. Ravintolat ja kaupat voivat tilata panimolta myös räätälöityjä oluita ja siidereitä.

Piirosesta tuli olutmestari oikeastaan vielä suomalaisemman mallasjuoman eli sahdin kautta.

− Avomieheni on kotoisin sahtipitäjä Lammilta. Siellä tutustuin sahtiin 80-luvulla. Kyllä ei maistunut ensimmäisellä kerralla, vasta ehkä neljännellä. Mehumaijalla sitten aloiteltiin sahdintekoa, Piironen muistelee.

Sahti vei mukanaan, ei jalkoja alta, vaan yhä syvemmälle perinnejuoman saloihin.

Suomen sahtimestaruus tuli SM-kisoissa vuonna 2008, ja oppia on jaettu sahtiluennoilla sadoille kiinnostuneille.

Myös olut tuli mukaan ja rinnalle kuvioihin. Piironen kävi 2011 vuoden pituisen viininvalmistajan tutkinnon, johon sisältyi myös panimotekniikka.

Piironen on tehnyt sahtia ja oluita hyvin pienimuotoisesti kotonaan ja vuokrapadalla pienpanimoissa, mutta jatkossa olisi myös haaveena oma mikropanimo Veikkolaan.

− Lottoan ahkerasti, jotta suunnitelma toteutuisi, Piironen naurahtaa.

Piironen opiskeli yrittäjätutkinnon ja lopputyössä suunnitteli yrityskonseptin Sahtikievarista.

Se olisi ehdottomasti Veikkolassa. Eerikinkartanolla löytyisi oivia tiloja, joissa toimisi panimo, pieni tilausravintola, leipomo ja vähän majoitustakin.

Ruokalista olisi tietysti sahtihenkinen ja panimoon voisi tulla tekemään oman oluen. Piironen on ammatiltaan myös ravintolakokki.

Mutta takaisin Lohjalle ja maanantaina pantuun olueen. Se on toinen erä Ravintola Palan tilaamaa Veikkola Pala Alea. Ensimmäinen erä juotiin jo.

Veikkolan tiettävästi ensimmäinen nimikko-olut on pintahiivaolutta. Tarpeista suurin osa on ohramallasta, mukana myös vaaleaa ruismallasta ja spelttiä jyvinä sekä tietysti hiivaa ja humalaa sekä Lohjanharjun vettä.

Lahdesta hankitut maltaat ovat mitä todennäköisimmin kotimaista perua, speltti on Siuntiosta ja humala ulkomailta. Alkoholipitoisuus on 5,4 prosenttia.

− Kotona Veikkolassa kasvaa kolmea eri humalaa. Ne täytyy kokeilla ja tutkia ensin, jotta tietää tarkkaan niiden ominaisuuden. Tavoitteena on, että humalakin saataisiin läheltä, onhan se vanha suomalainen hyötykasvi.

Olutta myydään hanasta, ja se on laitettu valmiiksi kypsymään jakelutynnyreihin. Valmista pitäisi olla kolmessa viikossa.

Muutama pullollinenkin on tulossa. Ne tarvitaan palkinnoksi.

Veikkolan olut suunniteltiin nimittäin sosiaalisesti Facebookissa. Reseptiä ja nimeä sai ehdottaa.

Voittajia odottaa todella harvinainen erä Veikkolan Pala Alea pullossa.