(24) kommenttia

Noin 1 000 allekirjoittajaa vastustaa junavarikkoa Luomaan tai Mankkiin – seuraava päätös 9.6.

Luomassa varikkoa on kaavailtu Kehä III:n ja junaradan väliselle peltoalueelle. (kuva: Väylä)

Rantaradalle suunniteltu suuri junavarikko on saanut liikkeelle nimienkeruun adressiin, jossa vastustetaan varikon sijoitusta Luoma-Mankki -alueelle.

Adressissa oli keskiviikkoaamuna noin 1 000 allekirjoitusta. Kannanotolla pyritään vaikuttamaan 9.6. Uudenmaan maakuntavaltuuston päätökseen.

Adressissa vaaditaan, että uudesta Uudenmaan maakuntakaavasta poistetaan merkintä raskaan raideliikenteen varikosta Espoonlahden pohjukassa eli Mankissa ja Luomassa.

Väylävirasto julkaisi viikko sitten uuden selvityksen junavarikoista. Sijaintipaikkoja on siinä tutkittu viisi: Kirkkonummella, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla.

> Lue lisää: Junavarikot: Suurin mahtuisi Luomaan, kallein olisi Vuohimäki, myös Mankki ulottuisi Kirkkonummen puolelle (Viisykkönen 12.5.)

Maakuntavaltuusto päättää vajaan kolmen viikon kuluttua uudesta maakuntakaavasta, joka ohjaa rakentamista pitkällä tähtäimellä koko maakunnan alueella.

Junavarikon sijaintia ei maakuntakaavassa lopullisesti päätetä, vaan kaavamerkinnällä mahdollistetaan jatkosuunnittelu.

Toisaalta jos kaavamerkintää ei jollakin alueella ole, suurten rakennuskohteiden jatkosuunnittelu on mahdotonta.

Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi helmikuussa ehdotuksen uudesta maakuntakaavasta. Junavarikon merkinnästä äänestettiin silloin.

> Junavarikosta pysyy kaavamerkintä Mankki-Luoma -alueella – varikosta tehtiin lähes 140 muistutusta (Viisykkönen 24.2.)

Maakuntavaltuustossa on 80 edustajaa eri kunnista ja kaupungeista. Kokoukset ovat julkisia.

Edustajista 26 on Helsingistä, 11 Espoosta, 9 Vantaalta ja 3 Porvoosta sekä pienemmistä Uudenmaan kunnista kustakin yksi tai kaksi edustajaa.

Suurimmat puolueet ovat kokoomus (22 edustajaa), vihreät (17) ja SDP (14).

Kirkkonummen kunnalla on kaksi edustajaa: Timo Haapaniemi (kok.) ja Reetta Hyvärinen (vihr.).

> Adressi Luoman ja Mankin ympäristön puolesta

(24) kommenttia
Kommentit (24)

Kommentit (24)

Kallishan tuollainen varikko on, mutta jos se tarvitaan ja Luoma on hyvä paikka, niin narinat pois ja rakentamaan.
Hommiin vaan
hyvä paikka kannatetaan
puolesta tietty
Tulee kokemaan saman kohtalon kuin rakentaminen Sipoon Östersundomissa. Sielläkin yritettiin raiskata luontoa silmitön voitonhimo mielessä. Ihmiset nousivat kapinaan.
Näinkäy
Uskomatonta höpinää "luontoarvoista" , tuolla hötteiköllä ei Kirkkonummen laajudessa ole mitään merkitystä. Täällä on niin paljon oikeaa luontoa jäljellä mikä ei ole valtateiden välittömässä läheisyydessä. Rakennuskelvoton tyhjä alue rautatien ja kehä kolmosen välissä. Luomalaisilla on NIMBY mennyt taasen vähän yli. !000 allekirjoitusta 40000 asukkaan kunnassa kertonee ongelman kokoluokan.
Kall Järvinen
Keijolle todisteita.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-25_lahijunaliikennealueen_web.pdf?fbclid=IwAR0_qlNt_1FXomckMVMXpywG5zoz6n9ze91YjjqbTTXfHXmBOYhxhdf_K98

Lainaus julkaisusta sivulta 47: "Pehmeiköllä sijaitseville varikkoalueille on suunniteltu pohjanvahvistukseksi pääosin stabilointi. Stabilointi soveltuu alle 20 metriä syville pehmeiköille. Paalulaattoja on suunniteltu nykyisille raiteille tuleville raiteenvaihtopaikoille, nykyisten raiteiden liitoskohtiin sekä varikkoalueella pehmeiköille, joiden syvyys on alle 20 metriä. Massanvaihto soveltuu alle neljän metrin syville pehmeiköille. Stabilointia on ehdotettu suunnitelmassa varikkoalueiden pohjanvahvistukseksi. Stabilointia on kuitenkin käytetty rataympäristössä vain vähän ja sen hyväksyminen pohjanvahvistukseksi on epävarmaa. Mikäli pohjanvahvistustapaa vaihdetaan, pohjanvahvistusten kustannukset nousevat."
Ja sivulta 50 Mankin varikko:
"Alueella on varikon esimerkkisuunnitelman mukaan yhteensä noin 17 kilometriä raiteita ja vaihteita 39 kappaletta. Aluetta kiertäisi huoltotieverkko, jonka pituus olisi alle viisi kilometriä. Varikko edellyttäisi yhden nykyisen sillan leventämistä ja uusien siltojen toteuttamista. Alustavien tarkastelujen perusteella alueella
tulisi tehdä pohjanvahvistuksia paalulaatoilla ja stabiloinneilla. Jos stabilointi vaihdettaisiin paalulaataksi, nostaisi se pohjanvahvistuskustannukset kaksinkertaisiksi."

Sivulta 51 Luoman varikko:
"Alueella on varikon esimerkkisuunnitelman mukaan yhteensä noin 22 kilometriä raiteita ja vaihteita 46 kappaletta. Aluetta kiertäisi huoltotieverkko, jonka pituus olisi noin viisi kilometriä. Varikko edellyttäisi yhden nykyisen sillan uusimisen ja yhden uuden sillan toteuttamisen. Alustavien tarkastelujen perusteella alueella tulisi tehdä pohjanvahvistuksia paalulaatoilla ja stabiloinneilla. Jos stabilointi vaihdettaisiin paalulaataksi, nostaisi se pohjanvahvistuskustannukset kaksinkertaisiksi."

Kuten yllä lukee, stabiloinnin käyttö tällaisessa ratkaisussa on epävarmaa.

Ja vielä tulva-alueesta
https://www.sll.fi/uusimaa/2020/01/14/taydennys-lausuntoomme-uusimaa-2050-kaavasta-luoman-ja-mankin-varikon-osalta/?fbclid=IwAR3VLYdFtWI8m6LJBglmRFAABjPBti56bQwfVvCqykKdFXhbdib2G139gtE
"Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiinnittää Uudenmaan liiton huomiota siihen, että Uusimaa 2050 -kaavan Natura-arvioinneissa ei ole otettu riittävästi huomioon tulvariskialueita. Niiden merkitys on kasvamassa ilmastonmuutoksen takia, joten rakentamisen pitkänkin aikavälin vaikutukset tulee ottaa huomioon. Tämä merkitsee sitä, että tulvariskejä ei ole riittävää tarkastella vain suhteessa rakentamiseen. Tarvitaan myös arviointia rakentamisen ja tulvariskien yhteisvaikutuksista luonnonarvoihin.
Tulvariskialueella on merkitystä muun muassa Luoman ja Mankin varikon toteuttamiskelpoisuuden suhteen. Varikko olisi Espoonlahti-Saunalahti -nimisen Natura 2000 alueen välittömässä läheisyydessä. Tulvariskien pahentaminen voi lisätä päästöjä varikolta suojeltuun vesistöön."

Mitäs arvioitte, onko stabilointi tässä tapauksessa ratkaisu? Ja kuitenkin laskelmat pohjautuvat tähän. Loput voit varmaan itsekin lukea dokumenteista. Myös adressissa on hienosti avattu asiaa tiivistetysti.

Vielä lopuksi tarkennus, että tässä ei vastuteta varikon rakentamista, vaan halutaan oikeudenmukainen ja laillinen selvitys sopivasta paikasa, jonne varikko voitaisiin rakentaa ilman luontoarvojen tärvelemistä ja asukasviihtyvyyden menetystä. Asioita pitää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.
Kokonaiskuva pahasti hukassa
Paaluttaminen ei ole este rakennusten rakentamisessa, mutta jos kyseessä on varikko niin se paalutus yhtäkkiä onkin iso este? Kokonaisia asuinalueita paalutetaan ympäri Uuttamaata, ei se ole enää mikään peruste jättää jotain rakentamatta. Kallishan se varikko tulee olemaan, mutta hyödyt on vaakakupissa sen verran suuret, että varikko on tehtävä. Tulva-asiatkin on monilla tavoin mahdollista huomioida ratkaisuja on matkittavissa useista jo tehdyistä hankkeista, meneehän näillä tulva-alueilla nytkin kaksi isoa liikenneväylää, pitäisikö ne siirtää nyt pois tulva-alueelta? Luonnonsuojelualueiden viereen saa rakentaa ja jo nyt vilkasliikenteinen kehätie ja rantarata kulkevat kyseisen luonnonsuojelualueen vieressä. Jos luonnonsuojelualue on niin tärkeä näin yhtäkkiä, ehkä siitä pitäisi poistaa nämä väylätkin, jottei olisi häiriöksi luonnonsuojelualueelle? Huolellisella suunnittelulla ympäristöarvot on mahdollista huomioida rakentamisessa, tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista Suomessa on lukuisia ja lukuisia vastaavia haastavia hankkeita joissa ympäristöasiat on jatkuvasti mukana reunaehtoja ja ratkaisuja miettiessä ja rakentaessa.
Lrt
Pitää vielä jatkaa silläkin uhalla että luomalaiset haukkuvat. Se että Espoonlahden pohjukka on luonnonsuojelualuetta ei vaikuta mitenkään varikon rakentamiseen tai toisinpäin. Kyllä siitä ruovikosta saa ulkoilukohteen kuitenkin tehtyä jos välttämättä haluttaisiin, mutta on ehkä parempi säästää se ruovikko linnuille - ei niitä haittaa vaikka muutaman sadan metrin päässä olisi halli ja junaraiteita.

Rakennuspaikan haastavuus kyllä tiedostetaan ja se varmasti osataan ottaa laskelmissa huomioon. Näitä suunnitelmia tekevät ammattilaiset faktojen eikä mielipiteiden pohjalta.

Enkä ole vakuuttunut että junavarikon vastustajatkaan ovat esittäneet mitään kovin painavia faktoja tässä keskustelussa, saati että heillä olisi esittää jotain konkreettista ja toimivaa vaihtoehtoa varikon sijoituspaikaksi. Joku oli jopa huolissaan kun maajussi menettää elinkeinonsa, eiköhän se maanomistaja pääse hyvällä hinnalla myymään maat kun kaavamuutos on tehty.

Ymmärrän että Luomassa asuvia harmittaa jos junavarikko tulee siihen pellolle, mutta ei se nyt mikään katastrofi ole eikä tuota suurempaa häiriötä alueelle. Tässä on kyseessä kuitenkin koko pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen tarpeet eikä sitä varikkoa voi mahdottoman paljon kauemmas sijoittaa.
sdkfz
Eikös se ole vaihtoehdottomuutta että lähtökohtaisesti vastustetaan varikon sijoittamista Kirkkonummen kunnan alueelle? Eihän minulla ole tässä faktoja vaan vahvoja mielipiteitä. Varikon sijoituspaikan valinta on poliittinen päätös eikä sitä voida tehdä minkään absoluuttisten faktojen perusteella. Äänekäs vastustuskaan ei tee mitään sijoituspaikkaa faktisesti toista huonommaksi. Ainahan kun suunnitellaan isompia muutoksia niin aktivoituu pieni, mutta äänekäs vastustajajoukko.

Rakennusmaa ei kyllä ihan heti lopu kesken niin että tarvitsisi Luoman pelloille alkaa rakentamaan. Ja jos sinne kaavoitettaisiin kerrostaloja niin samanlainen vastarinta niistäkin tulisi. Kuntakeskukseen on yleiskaavoitettu jo niin paljon alueita että kaavamaa ei Kirkkonummelta lopu kesken. Sundbergissäkin riittää vielä rakentamatonta peltoa valmiilla kaduilla.
sdkfz
Suunnitelma on varsin hyvä ja toimiva, eikä kukaan vähänkään järkeä käyttävä tietenkään voi vastustaa hanketta....
Uffe
Ai luomalaiset tyytymättömiä?
Oletko aivan järjen menettänyt?
Ensin Juna asema vietiin ja tilalle tulisi ruma varikko ilman seisaketta, hyvä syy haukkua luomalaisia.
Jarkko
'Kokonaiskuva pahasti hukassa' esittää useit kovia väitteitä. Onko väitteille osoittaa todisteita?
Keijo
Näillä puolestapuhujilla näyttää olevan kovin lyhytnäköiset näkemykset asioista. Kysehän ei ole pelkästä maanviljelypalstasta, vaan alueesta, joka on maaperältään sellaista, että jo pelkät rakennuskustannukset tulevat olemaan paljon suuremmat kuin arvioinneissa on esitetty. Lisäksi paikka on tulva-aluetta.

Puhumattakaan siitä, että siinä on luonnonsuojelualue vieressä ja jo pelkästään se tulee synnyttämään valituskierteen, joka estää vuosiksi eteenpäin varikon rakentamisen käynnistämisen.

Lisäksi laskelma-arviot on tehty vääristellen, kun niitä tarkemmin tutkii. Ja oletteko ajatelleet kuka varikon maksaa? Kunnalle tulisi oma osuutensa maksettavaksi, eikä se tässä taloustilanteessa varmastikaan ole tervetullut lasku.
Kokonaiskuva pahasti hukassa
Hyvä että kerätään adressia. Näin minäkin toimisin jos asuisin varikon välittömässä läheisyydessä. Hyvä on myös se, että adressi ei tule vaikuttamaan päätökseen. Parin maanviljelijän vastustus ei paina vaakakupissa mitään, kun toisella puolella on koko pääkaupunkiseudun elinvoima ja ympäristöystävällisen julkisen liikenteen edistäminen. Aikamoista false balance -asetelmaa tässä rakennetaan kun annetaan ymmärtää että niiden muutamien harvaan asutun joutomaan asukkaiden harmistuminen olisi yhtä iso asia kuin tämän junavarikon tarve ja vaikutus. Valitettavasti on niin, että yhteiskunnassa ei tapahtuisi yhtään mitään jos asioissa vaadittaisiin 100-prosenttista yksimielisyyttä. Kompromisseja tehdään ja jotkut ovat näissä aina väistämättä häviäjäpuolella. Ei siellä ole kivaa, ja protestoida tietysti saa. Mutta ei sekään ole hyvä yhteiskunta, jossa muutamat valittajat pystyvät estämään hankkeen joka on isossa kuvassa välttämätön ja hyödyllinen kaikille. (Tai no, adressin allekirjoittajat tuskin edes käyttävät junaa.)
Järjen ääni
Paikka on hyvä ja jos kerrankin tulisi päätös hyvän puolesta. Ammattivastustajat vastustavat myös huvikseen. En noihin nettiadresseihin luottaisi juurikaan
Tero
Missä on puolesta adressi? Tuhat vastustajaa löytyy mihin tahansa asiaan, vaikka lottovoittoon
Puolesta-adressi
Ottamatta kantaa siihen miten ikävää olisi saada varikko kotipihalle (asun Kirkkonummella kaukana ehdotetusta paikasta mutta ajan siitä ohi harva se päivä), onko ihan oikeasti tarkoitus sijoittaa se siihen paikkaan missä junat tänä päivänä joutuvat ajamaan tosi hiljaa koska se vanha merenpohja ei yksinkertaisesti kestä raskasta liikennettä? Pitäisikö ensin selvittää montako sataa kilometriä pitää työntää siihen paalua ja paljonkohan se maksaisi? Luin tänään Kirkkonummen Sanomista yleisön osastosta erittäin hyvän kirjoituksen asiasta.
Emppo
Melko pienellä vaivalla selviäisi, etteivät Luoman mutapellot ole joutomaata, eikä Espoonlahden ruovikko ole yksityistä rantaa Luoman ja Mankin puolella. Se on luonnonsuojelualuetta. Ja ne pellot ovat maanviljelijöiden elinkeino. Mutta kun se oma mielipide pitää päästä aina purkamaan ilman mitään totuuspohjaa, niin tuollaista lukukelvotonta jälkeä siitä sitten syntyy. Kirkkonummen ongelma ovat pikemmin juuri tietämättömät ihmiset, jotka eivät ota asioista selvää ja jaksavat kerta toisensa jälkeen länkyttää soopaa. Tokihan tuhat muuta ihmistä on aina väärässä ja nämä pari äänekästä sankaria aina oikeassa.
Ei vaan jaksa enää
Toivottavasti Kirkkonummi ei menetä tätä mahdollisuutta nyt itse sössimällä. Varikko Luomaan nopeasti, työllisyys ja talous paranee. Jorvas jo sössittiin, toivottavasti ei tätä.
Luomalainen jo 40 vuotta
Tämä on juuri se asia miksi Kirkkonummi on kuin Tankki Täyteen ohjelma. MITÄÄN uutta tänne ei saa tulla kun meidän mutapelto on ollut siinä jo 2 vuotta mitä me olemme täällä asuneet. Ja joku täällä kertoi että tulee alueelle RUOSTEISIA junia ???? Onko todella meidän uudet sähköjunat jo ruosteisia?

Miten kävi Jorvaksessa Kehä III ja Länsiväylä alueelle johon piti tulla iso kauppapaikka? Missä se nyt on kun siitäkin valitettiin, no Vantaalla.
Äly hei on sallittu.
Ensin Luomalaiset olivat tyytymättömiä kun Luoman junaseisake lopetettiin. Nyt kun tarjotaan hieman enemmänkin junia, niin ei kelpaa. Mihinkään ei olla tyytyväisiä.
Mikään ei riitä
Nimimerkille sdkfz laskettelet kyllä aikamoista palturia. Muuten hyvä ihan hyvä kirjoitus mutta jäi mielipide tasolle -> faktat perusteluineen jäivät puuttumaan. Toinen asia on se, että vaihtoehtoja löytyy aina - vaihtoehdottomuus on aika huono lähtökohta näihin (-kin) keskusteluihin. Karu fakta on myös se, että pk-seudulle tulijoita riittää (muuttovoitto) myös jatkossa ja edes Masala/Luoma ei niitä pysty väistelemään -> vaihtoehtoisia ratkaisuja todellakin on. Kauklahti on näille ”arvottomille pelloille” pelloille rakentanut asuintaloja. Mitä tulee haaveiluihin luontopoluista jne. niin ei tästä ole kun pari viikkoa kun Kirkkonummella oli hirveä hätä päällä kun nykyiset luontovirkistyskohteet täyttyvät ulkopaikkakuntalaisista. Kestävä kehitys ja erilaisine muotoineen on globaali megatrendi, joka kannattaisi hyödyntää etenkin kun potentiaalia on. Yksityisestä maanomistuksesta on myös tehty Kirkkonummella vedenpitävä argumentti, jolla voi perustella lähes aina sen miksi kunta ei kehity. Kirkkonummi vaikuttaa tässä suhteessa olevan oma erityinen lukunsa Suomen maassa. Toinen vastaavaa on tiestön huonosta kunnosta ja infran kehittymättömyydestä syy lankeaa aina valtiolle. Joskus pitäisi ehkä katsoa myös sen selityksiä antavan kyynärpään taakse ja pohtia/bencmerkata sitä miksi ja miten muut vastaavassa tilanteessa olevat kunnat saavat asiat paremmin hoidettua.
Vaihtoehdottomuus on huono vaihtoehto
Mitä ihmettä noille maapalasille voi muuta toimintaa kuvitella? Junaradan ja kehätien välissä olevalla kapealla soiromaalla ei ole mitään virkistysarvoja ja nämä liikenneväylät meluavat jo nykyisellään ympäristöönsä, ja varsinkin niiden väylien välissä on meluisaa. Rantaradan seutu alkaa olla niin rakennettua (järkevästi joukkoliikenteen yhteydessä), ettei tuo paalutuskaan enää ole mikään peruste etteikö varikko siinä voisi olla. Paremmat maaperät on jo rakennettu. Mutta tietysti jos nyt niitä tiheämpiä junavuoroja ei sittenkään haluta Kirkkonummelle niin varmaan paras jatkaa autoilua.
tpt
Kyllähän tässä nimbyily vakavasti haisee koko Kirkkonummen osalta.

Fakta on vaan se että johonkin radan varteen se junavarikko on sijoitettava ja Espoon puolella alkaa Mankkia lukuunottamatta olemaan ahdasta.

Puolustajilta löytyy kyllä kaunopuheita alueen upeasta luonnosta ja kauhutarinoita junavarikon metelistä. Ja ristiriitaisesti ensin haukutaan että ei saa rakentaa junavarikkoa, mutta sitten toisaalta haaveillaan samalle rakennuspaikalle jotain muuta.

Espoonlahden perukka on lähinnä ruovikkoa ja ruopattuja yksityisrantoja ei siitä kovin kummoiseksi luontomatkailukohteeksi ole ja vähän matkan päässä oleva junavarikko ei tätä miksikään muuttaisi.

Asian vierestä sanottuna en edes pidä Kirkkonummea merellisenä kuntana, harvasta paikasta pääsee meren rantaan ilman kieltotauluja. Porkkalanniemen kärkeen on pitkä matka. Helpompi mennä Espoon puolelle rannalle tai Siuntioon Störsvik/Kopparnäs ulkoilualueille.
sdkfz
On selvä, että hankkeella on sekä merkittäviä ympäristö, maisema että taloudellisia vaikutuksia Luoman alueelle.Kukapa nyt haluaisi ruosteisia junanvaunuja kolisemaan takapihalleen. Toisaalta kehä III:n jatko / laajennus voi tehdä näistä monien mielestä nyt arvottomista peltomaista yllättävänkin arvokkaita. Toimiva infra tuo mukanaan yleensä investoinnit näin on tapahtunut muidenkin ”kehien” osalta pk-seudulla. Kysymys kuuluu, että kannattaako näitä maita uhrata junavarikoksi? Yksi mahdollisuus on hakea kompromissia, jossa maisemointiin ja haittojen minimointiin kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Luoma - Masala - Sundsberg aluetta ympäröi vesistöt ja upea luonto. Tähän sisältyy valtava potentiaali, jolla voisi takuuvarmasti houkutella hyviä veronmaksajia ja investointeja. Luontopolkuihin, pyöräteihin ja vesistöihin ja vehreyteen liittyvään infraan ja palveluihin pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmin ja laadukkaammin. Kysymys on asumisviihtyvyydestä. Ongelma on se, että Kirkkonummen kunta on sokea näille asioille. Kuvitellaan että se riittää ja toimii, että lyödään maat ja mannut täyteen kivitaloja vieri viereen ja adjö. Kaupan päälle rakennetaan koulut ja keskustat kahteen kertaan ja jätetään maisemoinnit ja infrat hoitamatta. Homma ei toimi näin. Kysymys on pitkään jatkuneesta huonosta ja välinpitämättömästä johtamisesta, josta on tullut hiljaisesti hyväksytty tapa/toimintakulttuuri.
Unelma puutarha kaupunginosasta

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx