Koko koulu houkuteltiin liikkeelle ja tutustumaan harrastuksiin − "Monen kaveri on vain netti"

NIssnikun koululla Masalassa on tällä viikolla lempeästi patisteltu oppilaita liikkumaan ja etsimään sosiaalista elämää harrastuksista. Pelkkä istuminen on julistettu pannaan.

Monissa kouluissa on vietetty valtakunnallista harrastusviikkoa. Nissnikun koulussa teemaviikkoon paneuduttiin erityisellä tarmolla, ja aloitettiin suunnittelu jo viime keväänä.

Lähtökohta on yleisesti tiedostettu: Useat lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, aika kuluu istuen netissä.

Nissnikun koululle on järjestetty tämän viikon ajan normaalin lukujärjestyksen puitteissa tekemistä, joka on muuta kuin arkikoulutyö.

Koulussa on vieraillut muun muassa nuorisoteatteri, palokunta, paikallisia urheiluseuroja ja Suomen Golfliitto.

Ohjelmassa on ollut myös E-sport eli tietokonepelaaminen, mutta ehtona oli pelaamisen jälkeen polkujuoksua.

− Eräs seitsemänluokkalainen kysyi, saako hän tuoda liskon kouluun. Totta kai sai, lisko on hänen harrastuksensa. Vierailu oli suuri suksee, kertoo liikunnanopettaja Martti Iivonen.

Koulun pitäisi olla Iivosen mielestä enemmän kiinnostunut myös oppilaiden vapaa-ajasta, sillä jokaisella olisi hyvä olla joku harrastus, se ehkäiseen syrjäytymistä.

− Olisi hyvä jos koulu toimisi kello 8-17, kuten monissa maissa on tapana. Aika monilla on kova kiire koulusta kotiin ja monesti siellä on vain yksi kaveri, netti, Iivonen sanoo.

Liikunnanopettajana 25 vuotta Masalassa toiminut Iivonen peräänkuuluttaa myös koulutyöhän uusia metodeja, joita on toki tullutkin.

− Pitää pyrkiä enemmän osallistuttamaan. Ei opettajan aina pidä ohjata. Ja joskus on oltava oppilaiden näköistä toimintaa, jonka he itse saavat valita.

Nissnikun koulussa on esimerkiksi liikuntaraati, jossa jokaisella luokalla on edustaja. Raati saa ehdottaa toimintaa ja se otetaan huomioon.

Mikä on kokeneen opettajan käsitys lasten liikkumisesta ja vapaa-ajasta, miten on kehittynyt?

 − Ne, jotka ovat aktiivisia, ovat entistä aktiivisempia. Tässä on perheellä suuri vaikutus. Mutta sitten on ääripää, he istuvat kotona yksin ja heiltä puuttuu sosiaalinen harrastus ja kanssakäyminen, Iivonen toteaa.

Iivosen mielestä oppilaita saa kyllä liikkumaan, muttei vanhoin konstein.

 − Jos saa liikkua ja harrastaa omista lähtökohdista, leikin ja pelin kautta, sosiaalisuutta korostaen, Iivonen luettelee.

Niin ja se istuminen vielä, koulussakin.

 − 20 minuuttiia istumista passivoittaa aivotoimintaa. Pitää nousta vaikkapa seisomaan yhdellä jalalla, sen jälkeen aivot toimivat taas paremmin.

Nissnikussa koulupäivä katkaistaan pitkällä ruokatunnilla, joka on 50 minuuttia. 

Parikymmentä minuuttia ruokailuun ja puoli tuntia liikuntaa, on oppilaille kelpo suositus. Koulun tiloja on myös varusteltu välineillä kuten riipuntatangoilla ja kiipeilyseinällä, joissa voi itseänsä notkistetella ja vetreytellä välitunneilla.