(4) kommenttia

60-vuotiasta Upinniemeä juhlittiin seminaarissa – armeija olisi halunnut myös Kantvikin varuskunta-alueeksi

Upinniemen varuskunta on toiminut Kirkkonummella tasan 60 vuotta. Juhlaseminaarissa luennoivat Tom Hanén (vas.), Ove Enqvist (yllä) ja Eero Auvinen.

Päivälleen 60 vuotta sitten perustettu Upinniemen varuskunta ja sen historia on hyvin poikkeuksellinen. Varuskunnan perustan loi itse asiassa Neuvostoliitto.

Upinniemi sai alkunsa suomalaisena varuskuntana 30.8.1959, kun Helsingin laivastoasema muutti alueelle.

Tätä nykyä Upinniemen varuskunta on Kirkkonummen suurimpia työpaikkoja kunnan jälkeen. Alueella on noin 600 työpaikkaa, joista 330 on Rannikkoprikaatissa.

Vuosina 1944-56 Upinniemeä kuin myös laajaa Porkkalan aluetta piti hallussaan Neuvostoliitto yli 11 vuoden ajan.

Upinniemen 60-vuotisjuhlien merkeissä järjestettiin perjantaina juhlaseminaari, jossa kolme tohtoria kävi läpi varuskunnan syntyhistoriaa ja merkitystä.

Neuvostoliiton ajasta Porkkalassa loi katsauksen komentaja evp, sotatieteen tohtori Ove Enqvist, joka on ollut aikanaan muun muassa Mäkiluodon linnakkeen päällikkö ja kirjoittanut entisestä palveluspaikastaan historiikin.

> Tietokirjailijan 40 vuoden projekti: Mäkiluodosta valmistui historiateos (Viisykkönen 25.1.2016)

Porkkalan pakkovuokraaminen Neuvostoliitolle vuonna 1944 järkytti suomalaisia ja erityisesti tuolloin kauhisteltiin sitä, että neuvostotukikohta tulee tykinkantaman päähän Helsingin keskustasta.

Enqvist totesi seminaarissa kokeneena rannikkotykistöupseerina, ettei vaara ollut ehkä niin suuri kuin tuolloin pelättiin.

Mutta totuus oli, että Mäkiluodossa oli erittäin järeä 12 tuuman tykki, jolla pystyi ampumaan Viron vesialueille.

– Tykin kantama oli Helsingin keskustassa aivan äärirajoilla. Tuskin muutamien kymmenien kilojen ammuksilla olisi Helsinkiä pystytty tuhoamaan, Enqvist puntaroi.

Porkkalan vuokra-alueella oli ainakin loppuaikoina yhteensä 22 000 neuvostoliittolaista, joista noin 16 000 oli sotilaita.

Sotasatama, joka palvelee tänä päivänä Suomen merivoimia, oli Enqvistin mukaan Neuvostoliitolle erittäin tärkeä.

– Tosin suuria laivastovoimia ei satamassa ollut, mutta valmius siihen oli.

Neuvostoliiton laivastotukikohta ja varuskunta-alue siirtyi aika pian Porkkalan luovutuksen jälkeen puolustusvoimille. Upinniemen varuskuntaa ei ehkä olisi edes syntynyt ilman Porkkalan vuokra-aikaa.

Enqvist kertoi, että isoja alueita lunastettiin ja puolustusvoimat olisi halunnut huomattavasti enemmän maata Kirkkonummelta.

Koko Pikkalanlahden länsiranta Kantvik ja Båtvik mukaan luettuna oli aluksi toiveissa saada armeijan käyttöön.

Suomenlahden merivartioston komentaja, sotatieteen tohtori Tom Hanén on tutkinut paljon rajavartioston historiaa ja siten myös Porkkalan alueen vartiointia vuokra-aikana 1944-56.

Suomalaiselle rajavartioille yht´äkkiä langennut tehtävä Porkkalan rajojen valvonnasta oli valtava työ, joka söi myös paljon resursseja.

– Merirajalla Suomen merivartioston laivat kulkivat edes takaisin yötä päivää Porkkalaniemen vesillä.

Alku oli monin tavoin hankalaa, epäselviä tilanteita oli paljon. Moni harhautui Neuvostoliiton vuokra-alueelle vahingossa ja tietämättään.

Vasta kuudentena kesänä vuonna 1950 saatiin Porkkalanniemen vesille kunnollinen viitoitus ja reittimerkinnät merikortteihin.

Rajan ylitti luvatta vuosina 1944-56 Neuvostoliiton puolelle 175 henkilöä, kuka mistäkin syystä, joukossa oli myös juovuspäissään olleita hölmöilijöitä.

Hanén kertoi yhden hauskan yksityiskohdan vuonna 1956 Porkkalan palautuksesta, jota seurattiin myös maailmalla.

Suomalaisten luovutusmarssi näytettiin Hanénin kertoman mukaan USA:ssa televisiossa viisi tuntia aiemmin kuin se todellisuudessa tapahtui.

Tämä onnistui siksi, että amerikkalaisille tv-yhtiölle järjestettiin hyvissä ajoin ennakkoon marssitapahtuma, jotta filmimateriaalit saatiin ajoissa USA:han.

Upinniemen varuskunnan 60-vuotista historiaa valotti komentaja evp, valtiotieteen tohtori Eero Auvinen.

Auvinen muistutti, että Upinniemi on kautta aikain ollut strategisesti tärkeässä paikassa Suomenlahden kapeimmassa kohdassa. Porkkalanniemen edustalta on vain 31 kilometriä Viron Naissaareen.

– Suomen elämäntiet [meriväylät] sivuavat Upinniemeä. Nykyisin ohi johtavat myös isot energiavirrat; öljytankkerit ja Saksan kaasuputket. Ja kun kirjoittelemme tietokoneella, silloinkin usein tieto kulkee merikaapeleita pitkin.

Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkö, komentaja Petri Pääkkönen uskoi vahvasti historiaesitelmien taustaa vasten, että Upinniemessä on varuskunta myös 60 vuoden kuluttua.

Varuskunta-aluetta kehitetään Pääkkösen mukaan kaiken aikaa. Esimerkiksi tänä vuonna puretaan alueelta 18 rakennusta ja uutta on tulossa.

Suunnitelmia on paljon, kunhan valtiolta vain heruu rahoitusta. Upinniemessä on parhaillaan menossa muun muassa kasarmien uudistaminen, joka kestää arviolta 4-5 vuotta.

>Tällainen on varusmiesten uusi tupa, ikiaikainen järjestys muuttuu − Upinniemeen ensimmäinen uusi kasarmi (Viisykkönen 24.10.)

(4) kommenttia
Kommentit (4)

Kommentit (4)

Jossain sotaväen jukaisussa on mainittu, että oikeaan saaristoon tarkoitettua niinmainittua rannikkojalkaväkeä koulutettaisiin vain Nydalens Brigadissa...?
Anonyymi
Ehkä ei strategisesti, mutta taktisesti kyllä. Ja kannattaa muistaa mikä joukkoyksikön nimi on: RANNIKKOprikaati, eli sen tehtävä on taistella rannikolla. Ja siellä koulutettava jalkaväki ei ole MERI- vaan RANNIKKOjalkaväkeä.
Reserviläinen
Tuossa artikkelin lopussa on jokseenkin hassu lausunto kehittämisestä, onko joku ymmärtänyt sanan "kehittäminen" väärin vai onko se saanut kokonaan uuden tarkoituksen....?
Lukemisen ymmärtäminen?
Strategisesti suomen merivoimilla ei ole mitään merkitystä.pv. On vaan vaikea myöntää asia koska sielläkin ei haluta luopua saavutetuista eduista.
Höpöhöpöjälleen

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä