Äänestyksessä selvät luvut – valtuusto päätti ottaa 92 pakolaista
Kirkkonummen valtuustosta löytyi sittenkin selkeä enemmistö, kun päätettiin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Kirkkonummi ottaa vastaan oman kiintiönsä.
Valtuusto äänesti maanantai-iltana siitä tehdäänkö ELY-keskuksen kanssa sopimus kuntapaikoista vai ei. Kunnanhallitus oli aiemmin päättänyt äänin 6-6, ettei sopimusta tehdä. Osa valtuutetuista vaati asian ottamista valtuuston listalle. (Viisykkönen 13.4.)
Valtuusto kallistui pakolaisten vastaanottamisen kannelle noin tunnin polveilevan ja välillä vähän kiihkeänkin keskustelun jälkeen.
Valtuusto päätti vastata ELY-keskukselle myöntävästi ja Kirkkonummi vastaanottaa 92 pakolaista tänä vuonna.
Päätös syntyi äänin 31-18.
Heti pakolaiskeskustelun aluksi Emmi Wehka-aho (vihr.) ehdotti, että Kirkkonummi ottaa vastaan 92 turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet oleskeluvan. Wehka-aho perusteli esitystään vain kolmella sanalla: ”Hallitusti, ajoissa ja yhteistyöllä”.
Vastaehdotuksen teki Matti Kaurila (kok.), joka puolestaan ehdotti, että Kirkkonummi ei järjestä ELY-keskuksen tarjoamia kuntapaikkoja.
Kaurilan perusteli esitystään sillä, että kunnan alueella on jo kaksi vastaanottokeskusta ja se on moninkertaisesti moniin muihin kuntiin verrattuna.
Kaurila muistutti, että turvapaikanhakijoita muuttaa Kirkkonummelle muutenkin eikä kunnassa ole asuntoja heille.
SDP:n Ari Harinen oli myös sillä kannalla, että kuntapaikkasopimusta ei tule tehdä.
Asiaa ei ole Harisen mielestä mietitty loppuun saakka. Harisen ainut ja suurin huoli oli, mihin asuntoihin pakolaiset sijoitetaan.
Harinen korosti, että viime vuonna Kirkkonummen kunnalla oli asuntojonossa 677 kiireellisessä asunnontarpeessa olevaa henkilöä.
"Älkää katsoko vain ongelmia"
Moni valtuutettu puolusti pakolaisten vastaanottamista ELY-keskuksen kanssa sillä, että pakolaisten vastaanotto kannattaa tehdä järjestelmällisesti eikä hallitsemattomasti.
Anders Adlercreutz (r.) totesi, että kuntasopimukset ELY-keskusten kanssa ovat erityisesti Helsingin seudun kuntien intressissä.
Järjestelmä auttaa Adlercreutzin mielestä siinä, että turvapaikanhakijoita asettuu tasaisemmin ympäri Suomea eivätkä he keskity Etelä-Suomeen.
− Tärkeää olisi, että nyt osaisimme nähdä isomman kuvan eikä vain potentiaalisia ongelmia, Adlercreutz sanoi.
Ensisijaisesti Evitskogin ja Aavarannan asukkaita
Pirkko Lehtinen (sd.) oli eri linjoilla kuin puoluetoveri Harinen. Lehtinen kannatti kuntasopimuksen solmimista.
Lehtinen kiitteli erityisesti ELY-keskukselta saatua lupausta, että Kirkkonummelle ohjataan ensisijaisesti Evitskogin ja Aavarannan keskuksista turvapaikanhakijoita kotoutettaviksi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) äänesti kuntapaikkasopimusta vastaan.
Vahasaloa kiusasi erityisesti se, ettei päätöksessä puhuta mitään määrärahoista eikä siitä mitä kotouttaminen oikeasti maksaa.
− Nyt ei ole mitään suunnitelmaa. Pitäisi olla ensin faktat tiedossa miten toimitaan. Jos emme tiedä oikein mitään, se ei ole oikeaa auttamista, Vahasalo painotti.
Kunnalle kaksi uutta työntekijää
Ennen keskustelun alkua perusturvajohtaja Liisa Ståhle selvitti pakolaisten vastaanoton periaatteita. Ståhle oli esittänyt jo perusturvalautakunnalle kuntapaikkasopimuksen tekemistä ELY-keskuksen kanssa.
Ståhle kertoi, että kunnan on palkattava kaksi uutta työntekijää kotouttamistoimintaa varten.
Valtiolta saadaan korvauksia Ståhlen mukaan noin 2 800 euroa vuodessa pakolaista kohden ja nuorista lapsista 6 800 euroa vuodessa.
Lisäksi valtio korvaa kaikki pakolaisten toimeentulotuen kustannukset kolmeksi vuodeksi ja tulkkauksen.
Erikoissairaanhoidon kustannukset menevät valtion maksettavaksi 10 vuoden ajaksi, jos sairaus on ollut turvapaikanhakijalla jo maahan tullessa.
Ståhle vetosi valtuustoon, että kuntapaikkasopimus tehtäisiin. Ståhlen mukaan on tärkeää, että kotouttaminen tehdään ohjatusti ja suunnitellusti, koska kustannukset uhkaavat langeta joka tapauksessa myöhemmin ja entistä suurempina.
Kommentit (47)
Sivut
Juuri samaa mietin! Täytyypä ottaa selvää.
Lisäksi perusturvalautakunnan päätösesitys kunnanhallitukselle oli puutteellisesti valmisteltu, koska päätösesityksessä ei ollut esitystä toimintakatteen muutoksesta, johon pakolaisten vastaanottaminen johtaa.
Kuntaliiton lausunto
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/lausunnot/2015/Sivut/maahanmuuttajien-tyollistyminen.aspx
Kuntaliiton lausunnon perusteella laskennallisen korvauksen tulisi olla vuodessa alle 7-vuotiaan pakolaisen osalta 10872 €, nyt korvaussumma on 6845 € ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3319 €, nyt korvaussumma 2300 €.
Koska korvaukset maksetaan takautuvasti vasta seuraavana vuonna, tulisi tänä vuonna korottaa perusturvalautakunnan toimintakatetta, mikäli valtuusto päättää 92 pakolaisen vastaanottamisesta, 305 348 € - 1 000 224 € siitä riippuen, minkä ikäisiä pakolaisia kunta vastaanottaa ja missä vaiheessa vuotta.
Sivut
Kommentoi