Miksi sama asia päätetään kuusi kertaa?

Helsingin Sanomat kysyi (11.12.) kunnanjohtaja Tarmo Aarniolta miksi kunnanhallitus on päättänyt neljä kertaa syksyn mittaan Luoman asemasta. Aarnio vastaus oli looginen ja selkeä – ei siitä sen enempään.

Mutta ensi viikolla voisi kysyä miksi Kirkkonummen kunnanhallitus päättää samasta asiasta kuusi kertaa. Kysymys on pakolaisten vastaanottosopimuksesta, jota on käsitelty viime vuoden alkupuolelta lähtien.

Tällä erää kunnanhallitukseen on menossa perusturvalautakunnan yksimielinen ehdotus, jonka mukaan Kirkkonummi ottaa vastaan 15 pakolaista joka toinen vuosi.
Asia on tehty Kirkkonummella ennätysmonimutkaiseksi. Sen koukeroihin voi perehtyä Viisykkösen jutuista.

Pakolaisasia on tyypillisesti kuntapäätöksenteossa sarjaa kuinka pienestä asiasta voi tulla suuri. Nythän ollaan päättämässä siitä, että kunta ottaa vastaan laskennallisesti seitsemän tai kahdeksan pakolaista tai turvapaikanhakijaa vuodessa. Kunta lupaa järjestää heille kotouttamispalveluita normaalien palveluiden lisäksi. Valtio osallistuu kustannuksiin.

Pakolaissopimus sattui ilkeään saumaan: kunta kertoi irtisanomisista ja lomautuksista samaan aikaan. Moni rinnastaa asiat.

Ylen uutiset kertoi perjantaina (13.12.) kuntien pakolaissopimuksista. Totta on, että moni muukin kunta Suomessa on ollut entistä nihkeämpi ottamaan vastaan pakolaisia.

Ylen jutussa haastateltiin Pertunmaan ja Hirvensalmen kunnanjohtajia. Hirvensalmella on 2 300 asukasta ja Pertunmaalla 1 800. Molemmat kunnanjohtajat suhtautuvat varsin positiivisesti pakolaisten vastaanottoon. Hirvensalmen kunnanjohtaja jopa piti velvollisuutena olla mukana pakolaisten auttamisessa.

Totuuden nimessä pikkukunnissa pakolaisia otetaan usein vastaan, koska on tyhjiä asuntoja ja asukasluku vähenee koko ajan. Kunta saa näin vähän tulojakin. Toisaalta valitetaan, että pakolaiset muuttavat pikkukunnista heti pois kun pääsevät. Arvostelijat muistuttavat lisäksi, että pieni yhteisö maalla ei ole kaikkein paras paikka kaukaa tulleelle ulkomaalaiselle.

Miten pikkukuntien näkökohdat sopivat Kirkkonummelle? Asuntoja ei ole vapaana vaan päinvastoin. Kunnan väkiluku ei vähene vaan kasvaa, tosin nyt aika nihkeästi.

Mutta sitten. Kirkkonummi on nyt jo monikulttuurinen ja lähellä Helsinkiä. Kunnassa asuu noin 200 pakolaistaustaista ihmistä eli kuntaan muuttaneet eivät näytä muuttavan hevin pois.

Pakolainen nähdään valitettavasti vain kustannuksena. On hyvin todennäköistä, että suurin osa pakolaisista työllistyy, ja heistä tulee veronmaksajia. Näin ainakin Helsingin seudulla. Toisaalta tulevina vuosina työvoimaa tarvitaan erityisesti täällä Helsingin seudulla.

Kirkkonummella ajatellaan yleisesti, että kuntaan ovat uudet asukkaat tervetulleita. Mutta millaiset? Jos kovasti lähdetään listaamaan toivemuuttajaa, hän on keski-ikäinen, lapseton, hyväpalkkainen toimihenkilö. Tällainen kuntalainen ei tarvitse paljoa kunnan palveluita, hän on varmasti nettoveronmaksaja. Tässä tapauksessa äidinkielelläkään ei ole mitään merkitystä.

Kirkkonummella 14.12.2013

Paavo Rantalainen

(Lisätty 16.12.) Pakolaissopimus menee vielä kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tammikuun kokoukseen. Ajatuksena on, että sopimus päätetään silloin alkamaan takautuvasti ensi vuoden alusta lähtien.