Kyllä kasvu jatkuu – myös kehyskunnissa kuten Kirkkonummella

Parin vuoden aikana on maalailtu jopa uhkakuvia siitä, että pääkaupunkiseudun ympärillä olevien kuntien nopea kasvu on takana päin. Helsingin Sanomat (2.12.) kirjoitti aiheesta ja totesi, että Nurmijärvi-ilmiö on ohi. Esimerkkinä jutussa oli perhe Kirkkonummelta.

Esimerkiksi Kirkkonummen asukasluvun kasvu on hiipunut viime vuosina, se on totta, muttei pysähtynyt koskaan. Näyttäsi siltä, että käännekohdaksi muodostuu viime vuosi. Tänä vuonna kasvu on taas viriämään päin.

Kuten kunnanjohtaja Tarmo Aarnio HS:n jutussa toteaa, että samoilla eväillä kehyskunnat eivät enää kasva, pitää olla muuntautumiskykyä.

Trendit ovat muuttuneet ehkä pysyvästikin. Varsinkin nuoret ihmiset hakevat kaupunkimaista elinpiiriä, mihin toiveeseen etenkin Helsinki ja Espoo vastaavat.

Enää rivitalon pätkä tai omakotitalo pellon laidassa ei ole unelmien täyttymys siinä määrin kuin se on ollut. Toisin näilläkin arvoilla on kysyntää, kun talous toivottavasti elpyy.

Kehyskuntien nopea kasvu nimettiin aikanaan Nurmijärvi-ilmiöksi silloin pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) puheiden ja visiointien perusteella.

Nurmijärvi ja Kirkkonummi ovat kuitenkin todellisuudessa hyvin eri asemassa. Suurin erottava tekijä on raideliikenne, jota Nurmijärvellä ei ole eikä tule.

Kaupunkimaisten taajamien, joissa palvelut ovat kävelymatkan päässä, kysyntä kasvaa. Kunnollinen joukkoliikenne on myös edellytys, ja parhaiten se onnistuu vuosikymmenten kokemusten mukaan raiteilla.

Kirkkonummella on erittäin hyvät mahdollisuudet rakentaa ainakin Masalasta, keskustasta ja Tolsasta kaupunkimaista asuinympäristöä, josta junat vievät ja tuovat ihmisiä.

Jos asuntojen hintataso on vielä kohdallaan, taajamista voi hyvinkin tulla uusia kasvumoottoreita Kirkkonummelle.

Saattaapa Veikkolankin vielä jonain päivänä olla radan varressa.

Kirkkonummella 2.12.2014

Paavo Rantalainen

> (2.12.) K-nummi: Asukasmäärän kasvu nopeutumassa