Miksi postikonttori ei kelpaa?
Kun posti eli nykyisin Itella ryhtyi karsimaan omia postikonttoreitaan, lanseerattiin uusi palvelukonsepti: asiamiesposti. Lain mukaan Itellalla olisi oltava täyden palvelun postipalvelupiste jokaisessa kunnassa. Itellan mukaan asiamiesposti on sellainen.
Perinteisten postien lakkautuksista purnattiin tietty jokaisen päätöksen kohdalla. Kirkkonummellakin posteja oli useita. Esimerkiksi Evitskogissa oli oikea Postin posti, jolle rakennettiin 1990-luvulla omat uudet tilat.
Asiamiesposteja on kiiteltykin. Ne ovat auki yleensä jopa sunnuntaisin ja iltamyöhään. Toisaalta niiden katsottiin sopivan oivallisesti esimerkiksi kyläkauppaan, jonne posti tuo asiakasvirtaa tai niin kuin ennen sanottiin asiakkaita.
Silmiinpistävää asiamiesposteissa on ollut kuitenkin se, että ne eivät tahdo kelvata kenellekään. Masalassa K-kauppias luopuu asiamiespostista, ja samoin Varuboden-Osla lopettaa asiamiespostin Veikkolassa.
Asiamiespostin pitäjät valittavat yleensä sitä, että posti sitoo liikaa työvoimaa ja tilaa. Myös Itellan kitsautta valitetaan eli postipalveluista maksettavaa korvausta pidetään pienenä.
Laajemminhan tässä on kysymys postin koko toiminnan ja tarpeen rajusta muutoksesta. Posteista on tullut yhä enemmän vain postipakettien jakelupisteitä. Se taas vaatii paljon tilaa ja työtä myös asiamiesposteissa. Aikanaan postikonttorin tykötarpeet mahtuivat muutamaan kirjekuoreen, kohta pitää olla sata neliötä varastotilaa paketeille, joita postimyyntifirmoista tilataan ja annetaan niiden lojua postin palvelupisteiden hyllyillä.
Toinen – ja vielä isompi asia on postilla edessään kaikkein perinteisemmällä alueellaan: postin jakelussa. Iso kysymys on, miten pitkään kaikkiin osoitteisiin jaetaan viitenä päivänä postia. Laskut tulevat kansalaisille jo muita teitä.
Maailma muuttuu. Me vanhemmat ikäluokat muistamme kaiholla vanhat postikonttorit. Niitä oli kaikkialla, ja oven päällä oli postitorven kuva. Sisällä ei ollut ainoastaan posti, vaan myös pankki. Postisäästöpankki ja leijonakantinen pankkikirja.
Kirkkonummella 19.2.2014
Paavo Rantalainen
(19.2.) Posti kirjastoon – muuta paikkaa ei löytynyt
Kommentit (2)
Postin, kuten muidenkin logistiikkatoimijoiden, toiminta muuttuu entistä enemmän jatkossa, ei postimyyntifirmojen, vaan digitalisoituvan liiketoiminnan myötä. Tämä tarkoittaa, että kauppa monikanavaistuu - tuotteita ostetaan eri päätelaitteilla sähköisesti niin suomesta kuin ulkomailtakin ja jatkossa myös kivijalasta voi tuotteen tilata toimitettavaksi halutessaan kotiin. Logistiikkatoimijoille tämä on valtava mahdollisuus ja erottautuminen on mahdollista hyvällä asiakaspalvelulla. Jos logistiikkatoimija todella kokee, että "hyllyillä lojuvat paketit" ovat rasite, on kuin katsoisi lahjahevosta suuhun ja valittaisi suun sisällöstä - asiakas maksaa siitä palvelusta, mitkä kulloinkin tarvitsee. Digitalisoitumisen myötä postilähetysten määrä on laskenut lukuunottamatta pakettiliikennettä, joka tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa. Jos posti ei tässä pelissä pysy mukana ja pysty uudistumaan, niin loppu on lähellä - ko. toiminnot ottaa kyllä jokin muu peluri mielellään hoidettavaksi, mm. matkahuolto palvelee tässä fokuksessa jo melko hyvin.
Posti, VR, terveydenhuoltopalvelut, lääkärit... You name it!
Alkossa sitä vastoin on tutkitusti tyytyväisimmät työntekijät ja asiakkaatkaan tuskin kitisevät, jos toki vähän unohtaa niitä lieveilmiöitä.
Määrittelykysymys, omasta mielestäni peruspalveluita ei tulisi "ulkoistaa", jos rahat viiden päivän jakelulle loppuu, niin jaetaan sitten kolmena päivänä, tai vaikka kerran viikossa käteen jos niikseen tulee. Mainospostikaan ei Itellaa elätä ja se onkin sellainen taiteenlaji, jonka kuolemaa odotan kernaasti.
Hyvä artikkeli!
Kommentoi