Pakolaissopimus syntyi viimeinkin

Kirkkonummi tekee yli puolentoista vuoden valmistelun jälkeen valtion kanssa pakolaissopimuksen ja sitoutuu ottamaan vastaan joka toinen vuosi 15 pakolaista ensi vuodesta lähtien.

Valtuustossa ei kukaan suoraan vastustanut pakolaisten vastaanottamista, keskustelu ja äänestykset pyörivät lähinnä teknisten sopimusasioiden ympärillä.

Suurin keskustelu ja tiukin äänestys käyntiin Matti Kaurilan (kok.) esityksestä. Kaurila esitti, että pakolaissopimus tehtäisiin Ely-keskuksen kanssa määräaikaiseksi vuoteen 2016 saakka, ja seuraava valtuusto käsittelisi sopimuksen uudelleen uuden kotouttamisohjelman kanssa. Kunnanhallituksen esitys oli, että sopimus on toistaiseksi voimassa. Kaurilan mukaan Lohjakin on tehnyt määräaikaisen sopimuksen.

Kaurila ihmetteli koko pakolaiskeskustelussa sitä, että pakolaisten vastaanoton kustannuksista ei ole puhuttu mitään. Tässäkin kohdin hän viittaisi Lohjaan, jossa on laskettu vastaanottotoiminnan nettokustannuksia.

Ylipäätään Kaurila muistutti, että Kirkkonummi ja Helsingin seudun kunnat kantavat vastuuta pakolaisista ilman vastaanottosopimuksiakin. Kaurilan mukaan hyvin monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat jossakin pohjoisen kunnassa muutaman vuoden ja muuttavat sitten etelään.

Kirkkonummella lasketaan olevan vajaat 150 maahanmuttajaa, jotka ovat kunnan järjestämän kotouttamisohjelman piirissä.

Pieni asia - miksi kiistellään

Valtuuston keskustelussa muistutettiin myös, että pakolaissopimuksessa puhutaan hyvin pienestä asiasta. Monet valtuutetut ihmettelivät miksi pakolaissopimuksesta on tehty niin suuri kysymys, sillä kunta on ottamassa vain 15 pakolaista joka toinen vuosi eli laskennallisesti seitsemän tai kahdeksan ihmistä vuodessa.

Useassa puheenvuorossa muistutettiin lisäksi, että pakolaiset hyödyttävät kuntaa, saavat työtä ja tuovat muita kulttuureja. Tästä on useita esimerkkejä 1990-luvun pakolaisryhmistä.

Pakolaiskeskustelun pääteeksi Veikko Vanhamäki (kok.) muisteli 20 vuoden takaista, edellistä valtuuston keskustelua samasta aiheesta. – Ilmeisesti silloin keskustelu oli niin traumaattinen, että tähän ei ole näin pitkään aikaan ryhdytty, kunnanhallitus on hoidellut asian vanhan sopimuksen turvin.

Vanhamäen mukaan keskustelu oli nyt sivistyneempää kuin edellisellä kerralla, vaikka sopimus syntyikin pihtisynnytyksellä. – 90-luvulla haukuttiin suoraan rasistiksi, jos näitä asioita kyseenalaisti.

Ennen pakolaissopimuksen käsittelyä äänestettiin jo kunnan kotouttamisohjelman palauttamisesta. Useat valtuutetut pitivät sitä puutteellisena ja vanhentuneena. Palautus hävisi äänestyksessä 17-32.

Perusturvajohtaja Liisa Ståhle muistutti, että kotouttamisohjelma on päätettävä nyt yhdessä pakolaissopimuksen kanssa. Muuten kunta ei voi Ståhlen mukaan tehdä vastaanottosopimusta Ely-keskuksen kanssa, eikä saa enää tänä vuonna valtiolta korvauksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden palveluihin. Tänä vuonna kunta arvio saavansa noin 200 000 euroa valtiolta kotouttamisrahaa.

Pakolaisten kustannuksista kiisteltiin paljonkin. Pekka M. Sinisalo (ps.) kertoi saaneensa eduskunnasta arvion, että valtion korvaukset kunnalle kattavat noin puolet pakolaisten aiheuttamista kustannuksista.

Äänestyksissä Matti Kaurilan muutosehdotus hävisi kunnanhallituksen ehdotukselle äänin 20-28.

Valtuusto äänesti myös Antti-Jussi Mannisen (ps.) ehdotuksesta. Manninen esitti, että kunta vastaanottaa pakolaisia vasta, kun kunnan taloustilanne on tasapainossa eli aikaisintaan 2016. Tämä ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 6-40.

(19.12.2013) Kh: Pakolaissopimus eteni kahdella äänestyksellä

(3.2.) Valtuusto: Pyydettyjä rahoja ei tarvittukaan

(3.2.) Valtuusto: Jorvaksen ja Inkilänportin hankkeet eteenpäin