Veikkolan kylän historiallinen ydin – uusia asukkaita 140

Veikkolan kylän historiallinen keskus on piirretty uusiksi vanhaa säilyttäen ja uusilla pientaloilla täydentäen. Alueella toimi legendaarinen Veikkolan parantola.

Noin 12 hehtaarin alueelle Lamminjärven rantamaisemiin on laadittu asemakaavanmuutos, joka mahdollistaa muun muassa Veikkola entisen parantolan rakennusten muuttamisen asuinkäyttöön. (sijainti katso kartta alla)

Uusi asemakaava määrää kuitenkin parantolan rakennukset suojeltaviksi samoin kuin lähistöllä olevan Veikkolan Övergårdin päärakennuksen.

Kaavamuutos on käynnistetty alueen maanomistajien pyynnöstä. 

Kaava tuo alueelle lisää rakennusoikeutta ja mahdollistaa uusien asuntojen rakentamisen arviolta 140 uudelle asukkaalle. Nyt kaava-alueella asuu noin 130 veikkolalaista.

Uuden kaavan mukaan myös Tammikartanon hoivakotia voidaan laajentaa.

Lisäksi kaavamuutoksilla luodaan edellytykset yleisen rantaraitin rakentamiseen uimarannalta Veikkolan kirjaston läheisyydessä olevalle purolle.

Veikkolan parantolan alueen omistaa edelleen Suomen mielenterveysseura. Alueella toimii kaksi päiväkotia.

Parantolan toiminta päättyi vuonna 1995. Uuden kaavan nimeksi valittiin Laguksenpuisto parantolan perustajan ja Suomen Sielunterveysyhdistyksen puheenjohtajan Reino Laguksen mukaan.

Yhdistys perusti Veikkolaan vuonna 1929 maan ensimmäisen hermosairaiden naisten lepokodin.

Kotia laajennettiin vuonna 1935 ostamalla viereinen Siskolaksi nimetty rakennus. Myöhemmin rakennuksissa toimi alkoholistiparantola.

Parantolan historiasta muistetaan ainakin kaksi nimeä. Laulajalegenda Olavi Virta oli alkoholiparantolassa hoidettava 60-luvulla.

Parantolan ylilääkärinä toimi 60-70 –lukujen vaihteessa sittemmin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi noussut Claes Andersson, joka kehitti ja sovelsi Veikkolassa uusia hoitomenetelmiä.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsittelee kaavamuutosta 8.11. Asia menee valtuuston päätettäväksi. 

> Kartanoteatteri palaa Veikkolan parantolan pihalle (Viisykkönen 23.5.2014)