Valtuusto oli seota kaavojen kanssa
Kirkkonummen valtuusto sotkeutui taas pahemman kerran vuotuisen kaavoitusohjelman käsittelyssä. Långvikin hotellialueen suunnittelu meni yksimielisesti läpi.
Kaavoitusohjelmassa päätetään vuosittain, mitä ja missä järjestyksessä uusia kaavoja tehdään. Järjestystä on perinteisesti pyöritelty edestakaisin.
Eniten julkisuutta saanut Långvikin hotelli-ja jäähallisuunnitelmat menivät aika pienellä keskustelulla.
Muutamissa puheenvuoroissa ihmeteltiin sitä, miten Långvikin hanke on tuotu päätettäväksi.
Perussuomalaisten Pekka M. Sinisalo totesi, että omistajien taholta Långvikin hankeessa on ollut painostuksen tuntua. Itse hanketta Sinisalo piti kuitenkin erinomaisena.
RKP:n Corinna Tammenmaa ihmetteli, miksi Långvikin hankkeella on niin kiire, että se ajaa monen projektin ohi. Tammenmaa muistutti, että kaavoituksessa on Kirkkonummella ruuhkaa.
Kokoomuksen Thorolf Sjölund huomautti, että perinteisesti kaavoituksessa yrityshankkeet ajavat asuntokaavojen ohi. Sjölund otaksui, että kaava tehdään konsulttityönä maanomistajan laskuun.
Hyvällä maankäyttösopimuksella on Sjölundin mukaan hyvät mahdollisuudet saada Långvikiin nykyistä paremmat liikenneyhteydet sekä vesi-ja viemärilinjat.
Valtuustossa kysyttiin myös miten Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttavat Långvikin kaavoitukseen.
Kirkkonummen hallintojohtaja Christoffer Masar totesi, että pakotteet koskevat vain rahaliikennettä. Långvikin omistajayhtiö on Masarin tietojen mukaan suomalainen, ja rahaliikenteen seuranta kuuluu pankeille – ei kunnalle.
Valtuusto päätti yksimielisesti ottaa ensi vuonna Långvikin kaavoitusohjelmaan.
Kirkkolaaksosta äänestettiin
Toinen uusi hanke, joka on tänä vuonna otettu ehdolle kaavoitusohjelmaan, on Kirkkolaakson liikekeskuksen asemakaavan tarkistus. Tarkoitus on muuttaa kaavaa siten, että Kauppakeskus Kirsikan parkkipaikalle voitaisiin tehdä myös kulttuuritiloja.
Valtuustossa ihmeteltiin, mistä kaavamuutoksen ehdotus on tullut. Ari Harinen (sd.) esitti, että Kirkkolaakson kaavamuutos otetaan pois kaavaohjelmasta, koska alueen omistajan eli seurakuntayhtymän kantaa kaavamuutoksesta ei ole tuotu valtuuston tietoon.
Harisen mukaan seurakuntayhtymä ei ole esittänyt kaavan muuttamista.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio mukaan esitys kaavan muuttamisesta on tullut kauppakeskuksessa toimivilta yhtiöiltä. Seurakuntayhtymä on Aarnion mukaan ilmoittanut seuraavansa kaavamuutosta mielenkiinnolla.
Äänestyksessä Harisen esitys hävisi äänin 15-32, joten Kirkkolaakson kaava on ensi vuonna kaavoitusohjelmassa.
Sarvvik-Sundsbergia ei ryhdytä vielä kaavoittamaan
Valtuustossa Jens Sörensen (kok.) esitti, että Sarvvik-Sundsbergin osayleiskaavan tekoon ryhdyttäisiin ensi vuonna vuoden 2018 sijaan.
Sörensen ihmetteli, miksi aluetta ei ole ryhdytty kaavoittamaan jo vuosia sitten. Kysysmys on metsäisestä alueesta, joka on ensimmäisenä vasemmalla kun tullaan Kirkkonummelle päin Espoonlahden sillan yli. Alueelle on uudelta moottoritieltä liittymä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) kaipasi jotain tolkkua kaavoitusohjelman käsittelyyn, joka on joka vuosi samanlaista eteen-ja taaksepäin vellomista.
Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi vetosi voimmakkaasti, ettei kaavoitusohjelmaan tehtäisi suuria muutoksia. Luomajärven mukaan kaavoitus pitää olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä ja lisäksi yhteisesti on sovittu, että kaavoituksen painopiste on nyt kuntakeskuksessa, Masalassa ja Jorvaksessa.
Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Jari Tirkkonen totesi, ettei kunnalla ole sentin lanttia resursseja ottaa uutta osayleiskaava ensi vuonna valmisteluun.
Sörensenin ehdotus kaatui selvästi äänestyksessä eikä Sarvvikin-Sundsbergin kaavoitusta siten aikaisteta.
Kaavoitusohjelman käsittely uhkasi tavan takaa lipsua tulevien kaavojen sisältöön. Usean valtuutetun ja virkamiehen suulla muistutettiin, että nyt päätetään vain ja ainoastaan, mitä kaavoja tehdään ja milloin.
Kaavoituskeskustelu jatkui yli kaksi tuntia. Muutaman äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen esittämään kaavoitusohjelmaan ei tullut kuitenkaan mitään muutoksia.
Vuosi sitten kaavakeskustelu poukkoili samalla tapaa. Silloin tehtiin yksi iso muutos: Långvikin-Tanskarlan alueen osayleiskaavaa myöhennettiin. Nytkin se on ohjelmassa, muttei vielä ensi vuonna. Sen sijaan Långvikin hotellialueelle ryhdytään ensi vuonna tekemään asemakaavaa.
Valtuuston kokous keski noin viisi tuntia. Valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin (RKP) vetosi ainakin pariin otteeseen valtuutettuihin, että puheenvuoropyyntöjä hillittäisiin ja puheita lyhennettäisiin.
Kjerin muistutti kello 22 jälkeen, että useimmat läsnäolijat ovat menneet töihin jo 15 - 16 tuntia sitten.
Valtuusto illalla: Mitä tehdään Långvikin suunnitelmille?
Kommentit (14)
http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/khl/artikkeli/video-miksi-venajan-valtio-tukee-tappiollista-khl-aa/4300348
Långvikin laajennushanke on yksi osa tuon tavoitteen saavuttamista.
Tällaista tämä touhu on
Yhdeltä valtuutetulta sain FB-viestin kokouksen aikana.
http://m.iltalehti.fi/khl/2014090218625944_jr.shtml
Valtuuston keskustelua aiheesta oli hämmentävää kuunnella. On erikoista, ettei yksikään valtuutettu katsonut tarpeelliseksi ehdottaa edes Långvikin kaavahankkeen lykkäämistä vuodella tai parilla. Kiirehtimistä kritisoitiin, mutta pelkäksi puheeksi se jäi. Kannattivatko kaikki hanketta, vai eikö kukaan uskaltanut tehdä muutosehdotusta? Pelkäsivätkö valtuutetut sellaista leimaa ja kohtelua, jota aikanaan saivat kokea "neuvostovastaisiksi" leimatut henkilöt? Joistakin muista kaavoitusohjelman yksityiskohdista kyllä äänestettiin.
Hallintojohtajan vastaus pakotteita koskevaan kysymykseen oli ylimalkainen ja välttelevä, eikä siitä selvinnyt, oliko vastaaja edes perehtynyt aiheeseen. Ensimmäisen pakotteista mainitsevan valtuutetun puheenjohtaja keskeytti nuijanpaukutuksella. Tuli vaikutelma, että tästä asiasta ei saa puhua eikä kysyä.
Olisi kiinnostavaa kuulla alueen asukkaiden näkemyksiä aiheeseen. Ehkä niitä prosessin edetessä pääseekin kuulemaan.
Kommentoi