(7) kommenttia

Uutta terveyskeskusta on suunniteltu koko tämä vuosituhat − kunnan suurin hanke saatiin viimein päätettyä

Kunta on hankkinut uuden kokoustekniikkajärjestelmän, kun entisessä oli niin paljon ongelmia. Kokouksen aluksi Pia Rissanen Innofactor Oy:stä opasti valtuustoa uuden järjestelmän käyttöön.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto teki maanantai-iltana päätöksen, jota voi hyvällä syyllä sanoa historialliseksi. Nimeltään hyvinvointikeskukseksi muuttunut terveyskeskushanke sai sinetin.

Hanke on ollut ennätysmäisen pitkä, alkusanat on lausuttu jo joskus viime vuosikymmen alussa. Matkan varrella on vaihtunut moni asia kuten uuden keskuksen sijainti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana hankeen kustannusarvion, joka on 43 miljoonaa euroa ja hankkeen rahoitustavan.

Kunta ottaa koko summan lainaa ja rakennuttaa hyvinvointikeskuksen itse Jokiniittyyn. Rakennuksen suunnitelmat ovat olleet jo pitkään valmiina.

Viimeinen ratkaiseva päätös maanantai-illan kokouksessa sujui kivuttomasti ja yhdellä nuijan kopautuksella ilman sen suurempia keskusteluja.

Kirkkonummen kunta laatii parhaillaan talouden tasapainottamisohjelmaa, jossa keskeisin asia on kunnan valtavat investoinnit lähivuosina ja se, miten ne rahoitetaan ja aikataulutetaan. Ohjelma pitäisi olla valmis ensi kuussa.

Hyvinvointikeskus on tähän mennessä kunnan suurin investointi. Noin 43 miljoonaa euron päälle tulevat vielä miljoonaluokan kalustamiskustannukset.

Lopullinen hinta selviää kuitenkin siinä vaiheessa, kun hanke on kilpailutettu ja rakennusyhtiöiden tarjoukset ovat tiedossa.

Hyvinvointikeskuksesta haluttiin tehdä päätös ennen kuin tulevien vuosien menoista ja niistä selviytymisestä on tehty ohjelma, koska hanke haluttiin saada viimeinkin eteenpäin.

Viime vaiheessa on käännelty ja väännelty hankeen rahoitustapaa. Välillä jo ehdittiin päättää, että keskuksen rakentaa jokin sijoittaja, joka sitten vuokraa tilat kunnalle.

> Sote kaatui ja suunnitelma muuttui − Kunta ottaa 43 milj. euroa lainaa ja rakennuttaa hyvinvointikeskuksen itse (Viisykkönen 25.4.)

Kirkkonummen kunnalla on alkamassa tai menossa ennennäkemättömän suuret rakennushankkeet.

Pääkirjasto on kesken, uuden Jokirinteen oppimiskeskuksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja Veikkolassa on aloitettu uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen rakennustyöt.

Edessä on vielä ainakin Gesterbyn uuden koulukeskuksen ja Nissnikun koulun rakentaminen. Monia muita pienempiä hankkeita on toivelistalla.

Tällä hetkellä on arvioitu, että kunnan lainakanta nousee nykyisestä jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Viime vuodenvaihteessa kunnalla oli lainaa runsaat 120 miljoonaa euroa eli noin 3 150 euroa asukasta kohden. Lainataakka uhkaa nousta 6-7 vuodessa lähes 400 miljoonaa euroon.  

> Terveyskeskushanke hetkeksi jäihin (Viisykkönen 27.5.2013)

> Uusi terveyskeskus nousee Jokiniittyyn (Viisykkönen 14.4.2014)

Korjattu jälkikäteen: Lainaa oli 120 miljoonaa euroa, eikä 120 000

(7) kommenttia

Kommentit (7)

Sivut

Kyllä on hyvä että tuli viimein päätös loppui se turha jahkailu
Viksua
@JulMusst, avaisitko hieman miten ajattelit, kun juuri ruotsinkielisiltä tulisi lunastaa maata? Millä tavalla se maa on parempaa rakennusmaata kuin muunkielisten omistuksessa olevat alueet? Tulisiko toteuttaa kielipoliittinen kaavoitusohjelma? Miltä vuosikymmeneltä ja mistä maasta olet ottamassa mallia? Nyt olet JulMusst mahdollisesti vaarallisilla vesillä.
Svenskatalande
JulMusst, olet aivan oikeassa. Meillä on ISO tontti mutta rakennuslupa ei heru koska naapuri on juuri niitä jotka mainitset. Heillä on maata ja paljon ja vain 2,5km keskustasta mutta ei myy koska ei haluaa naapureita.
Siinä ne pellot ovat tyhjinä ja ainut jotka niitä käyttää on koirankusettajat.
Mekin muutamme Espooseen.
....ja paljonko on kulunut rahaa jo hukkaan monien arkkitehtien ym kuluihin......
Pisama
Kirkkonummen kannattaisi miettiä, mistä saadaan mahdollisimman vauraita, ja mielellään lapsettomia, asukkaita tähän kuntaan kustantamaan tämän kaiken, koska heillä olisi paras suhdeluku taloudellisesti. Lisää kaavoitusta houkutteleville alueille ja ruotsinkielisten maanomistajien maiden lunastaminen rakennuskäyttöön. Nouseva veroprosentti valitettavasti myös karkottaa parhaita maksajia esim. Espooseen, mikä aiheuttaa negatiivisen kierteen. Toisaalta näiden investointien viivästyminen maksaa sekin. Toivottavasti päättäjillä on nyt malttia luoda kunnon strategia, jolla kasvu saadaan käyntiin.
JulMusst

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx