(0) kommenttia

Suosituinta uimarantajärveä kunnostetaan – ensin nuotattiin, mutta saalis jäi niukanlaiseksi

Syväjärvelle tehtiin viime vuonna ensimmäinen kunnostussuunnitelma, jota lähdettiin toteuttamaan koekalastuksella.

Kirkkonummen keskustan lähellä sijaitsevan Syväjärven kunnostus aloitettiin syksyllä koemielessä hoitokalastuksella. Järvi on virkistyskäytössä tärkeä, koska Syvis on kunnan suosituin uimaranta.

Nuottaa vedettiin syksyllä kaksi kertaa yhteensä yli viiden hehtaarin alueelta. Nuotta-apajia jouduttiin etsimään, mutta kaksi pientä paikkaa kuitenkin löytyi.

Viime vuonna tehdyn kunnostussuunnitelman tavoite oli, että järvestä saataisiin särkikaloja pois 3 700 kiloa vuosittain.

> Suositun uimajärven kunnostukseen ensimmäinen suunnitelma – ”Syviksen” tilaa voidaan parantaa, mutta se kestää vuosia (Viisykkönen 27.11.2018)

Kalaa saatiin nuotattua kuitenkin vain noin 490 kiloa. Petokalat päästettiin takaisin järveen, ja muut kalat toimitettiin Ämmässuon kompostilaitokselle.

Jomiset Oy:n tekemässä raportissa arvioidaan, ettei Syväjärvessä ole niin paljon kalaa, että usean tuhannen kilon saalistavoitteeseen päästään.

Nuottauksen perusteella kalakanta on särkipainotteinen. Vaikka järvessä on haukia, niin ne eivät pysty säätelemään liian voimakasta särki- ja lahnakantaa.

Lahna on järven valtalaji, eikä sillä ole järvessä juurikaan luontaisia vihollisia. Petokalat ovat liian pieniä, joten ne eivät pysty käyttämään lahnaa ravintona, raportissa todetaan.

Syväjärven kalaston kokojakaumasta voidaan päätellä, että lähes kaikki järven kalat ovat pienikokoisia.

Tämä saattaa osin johtua liian tiheästä kalastosta. Ravinnosta on puutetta, eikä järvessä ole riittävästi eläinplanktonia pienten kalojen ravinnoksi.

Eläinplanktonin puute voi myös selittää leväkukintoja. Eläinplankton pitää omalta osaltaan kurissa kasviplanktonmääriä, ja ehkäisee esimerkiksi haitallisia sinileväkukintoja.

Kalaston määrään ja pieneen kokoon arvioidaan olevan syynä myös happikato, joka todennäköisesti vaivaa Syväjärveä aika ajoin.

Raportissa todetaan, että ennen kuin hoitokalastukseen ryhdytään ja mikäli on mahdollista, pitää järven ulkoinen kuormitus saada minimiin. Ulkoisesti järven kuntoa rasittavat lähinnä asumisen jätevedet ja maatalouden ravinnekuormitus.

Myös virkistyskalastajille on neuvo. Yhtä petokalakiloa kohden olisi hyvä kalastaa kolme kiloa muuta kalaa.

> Veikkolassa nuotattiin 4 800 kiloa kalaa – järvistä puuttuu hyödyllinen ”ötökkä”, joka pitäisi saada takaisin (Viisykkönen 14.1.)


(0) kommenttia
Kommentit

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx