Siuntion kalailta: Veikö Berglund kaikki kuhat?

Pikkalanlahdella vellovaan kuhakiistaan yritettiin torstai-iltana saada selvyyttä keskustelutilaisuudessa. Yksimielisyys löytyi siitä, että kuhaa on vähemmän. Mutta onko joku ne vienyt, siihen ei löytynyt vastausta.

Pikkalanlahden kuhista on puhuttu valtakunnan tasolla saakka. Vapaa-ajankalastajat valittavat, että saaliit ovat menneet jopa lähes tyystin. Tilanteesta syytetään avoimesta lahden ainoan ammattikalastajan valtavia rysiä.

Korkein virallinen taho Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on lausunut, että kuhakanta ei ole romahtanut.

Siuntiolainen vihreiden varavaltuutettu Eljas Rahikainen kutsui epävirallisesti koolle asiantuntijoita ja asianosaisia torstai-iltana Siuntioon Aleksis Kiven koululle. Tupa tuli täyteen, paikalla oli noin 80 henkilöä ja laaja asiantuntemus.

Rahikainen varoitteli jo aluksi, ettei henkilökohtaisuuksiin saa mennä. Rahikaisen mukaan kiistassa on menty joka taholla siilipuolustukseen, keskustelu lainehtii sosiaalisessa mediassa, nyt tarvitaan asiallista keskustelua.

Kuhakiista on hyvin monimutkainen. Kärjistäen kiistan ääripäät ovat tässä: Useat Pikkalanlahdella kalastavat sanovat, että kuhasaalis on romahtanut. Toisella laidalla RKTL viestitti viime kuussa, että romahdusta ei ole, ja Pikkalanlahti kestää nykykalastuksen.

Saalismäärät salaista tietoa

Viime viikkoina keskustelu on keskittynyt siihen, mihin tietoihin RKTL perustaa lausuntonsa. Siuntiossa oli asiaa selittämässä tutkimuspäällikkö Ari Leskelä. Hänen mukaansa koskaan ei voida täydellisesti tietää, mitä meren tai järven pinnan alla on. Hän myönsi myös, että lähdeaineisto on osin ristiriitaista.

Siitä Leskeläkin oli yhtä mieltä, että saaliit – myös kuha – ovat pienentyneet Pikkalanlahdella, mutta kuhakannan vaihtelu näyttää olevan samansuuntaista kuin Suomenlahdella yleensä.

Leskelä avasi myös kaikkein kuuminta kysymystä eli miten Pikkalanlahden ainoan ammattikalastajan saalis on otettu laskuissa huomioon.

Leskelän mukaan ammattikalastajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa saaliinsa RKTL:een. Laitoksessa on kaksi tutkijaa, jotka saavat tiedot ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Ammattikalastajien saalistiedot kerätään ja sijoitetaan useiden kalastajienn tiedot yhteen ja vertaillaan. Yksittäisiä tietoja ei anneta yksityisyydensuojaan vedoten. RKTL:n mukaan Pikkalanlahdelta saadut tiedot noudattavat muilta kalastajilta saatuja tietoja.

Professori kaipaa faktoja

Tilaisuudessa ollut kalatalouden professori Hannu Lehtonen valitteli, ettei Pikkalanlahden kuhakannasta ole hänen mielestään juuri mitään tieteellistä tietoa. Lehtonen sanoi, että ääripään väitteet eli että kuhakanta on romahtanut tai että suurta ongelmaa ei ole, eivät kumpikaan voi pitää paikkaansa. Totuus on jossain välissä.

Tieteellisesti ongelman ydin on Lehtosen mukaan tässä: Väitteillä kuhakannan romahduksesta ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Toisaalta ammattikalastajan saalistietoja ei Lehtosen silmissä ole olemassa, koska ne ovat salaisia.

- Ainut tieteellinen tieto on se, että pyydettyjen kuhien yksikkömitta eli kuhan paino putosi vuosina 2008-2011 yli puolesta kilosta 60 grammaan, Lehtonen painotti. Tämä tieto on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksesta.

Pikkalanlahdella suoritetun poistokalastuksen hyötyihin Lehtonen suhtautui hyvin epäilevästi. Hänen mielestään se ei auta mitään ravinteiden poissaamisessa merestä.

Ammattikalastajalla on lupa pitää Pikkalanlahdella isoja rysäpyydyksiä poistokalastuksen takia. Rysistä nostetaan runsaasti rehevöitymistä aiheuttavia särkikaloja. Samalla kalastaja voi pitää arvokalat, jos ne ovat laillisen mittaisia. Uusia rysälupia on taas haettu.

Berglund vastaa takarivistä

Koko illan keskustelu pyörii vahvasti Pikkalanlahden ainoan ammattikalastajan Klaus Berglundin ympärillä. Yleisöstä vihjataan useaan otteeseen hänen suurin piirtein ryöstökalastavan kuhaa.

Kun puheita on pidetty yli kaksi tuntia, monille yllätykseksi Berglund istuu takarivissä. Joku kysyy häneltä suoraan: "Miten sinä huolehdit, että alamittaiset kuhat palaavat mereen hyväkuntoisina." Tunnelma sähköistyy.

Berglund aloittaa. – Minä olen se ammattikalastaja, jonka takia täällä istutaan.

Berglund selittää toimintaan rauhallisesti jonkin aikaa. Häneltä kysytään myös, mikä hänen mielipiteensä on: onko kuhakanta laskenut Pikkalanlahdella.

- Vaikea sanoa. Ainakin kuha liikkuu hyvin eri lailla kuin ennen. Saattaa olla puolitoista kuukauttakin, ettei kuhaa näy ollenkaan, sitten tulee parvi muutamaksi päiväksi. Jos kuhaa lähtisi oikein hakemaan, kyllä uskoisin, että sitä löytyy, Berglund vastaa.

Hän kertoo kuitenkin keskittyvänsä lahnanpyyntiin. Lahnaa Berglund kertoo nostaneen Pikkalanlahdesta yli 300 tonnia. Se on hänen mielestään varmasti parantanut meren tilaa. Lahna menee myyntiin lähinnä Baltiaan.

Myös Berglund kertoi kaipaavansa kunnollista tutkimustietoa PIkkalanlahden kuhakannoista. – Ennen kuin aloitin poistokalastuskokeilun isorysillä, esitin, että tehtäisiin kunnollinen kartoitus kalakannoista. Sitä ei tehty, nyt ei ole mitään vertailupohjaa siitä, mitä rysäkalastus on saanut aikaan, Berglund sanoi.

Professori Lehtonen haastoi Berglund julkaisemaan saalistietonsa. Hetken mietittyään Berglund sanoi, että hän toimittaa tiedot RKTL:een, siellä on varmasti asiantuntemusta tutkita niitä.

Tilaisuuden kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Pikkalanlahden kuhakannassa on jotain ongelmaa, ja sitä pitäisi tukia. Sen sijaan millään taholla ei ole mitään suunnitelmia tai rahoja erityisen tutkimuksen tekemiseen.