(1) kommentti

Reheviin järviin valuville ravinteille rakennetaan esteitä – Heparilla päästiin jälleen yksi askel eteenpäin

Hepariin laskeva oja laskee nyt kolmen altaan kautta järveen.

Järvien kunnostus ja rehevöitymisen taltuttaminen on jatkunut Kirkkonummellakin vuosia. Työ on hidasta, mutta useilla järvillä suunnitelmallista.

Kylmälässä sijaitsevalla Heparilla on toteutettu osana Siuntionjoen kunnostushanketta muun muassa Tammenojan kosteikon laajennus. Se on nyt kolmialtainen.

Hepari on matala ja savimaiden ympäröimä, pieni, Siuntionjoen vesistöalueen itäisen haaran latvajärvi, jollaisia on Kirkkonummella paljon.

Järvi on luontaisesti rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut.

Järven kunnostussuunnitelmassa ulkoisen kuormituksen vähentäminen on esitetty tärkeimmäksi kunnostustoimenpiteeksi.

Sjökullan osakaskunta on rakennuttanut Heparin rannoille viisi laskeutusallasta tai kosteikkoa, joista yksi sijaitsee Tammenojassa.

Alkuperäinen Tammenojan kosteikko muodostui kahdesta kosteikkoaltaasta sekä ojan levennyksestä järven rannassa.

− Heparin kosteikon parantamisella tehostetaan ravinteiden ja kiintoaineksen sitoutumista kosteikkoon. Altaisiin jää suurin osa ojaveden mukanaan tuomasta karkeammasta maa-aineksesta ja osa hienommasta, kertoo Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n asiantuntija Virve Ståhl.

Kehittyessään myös kosteikon kasvillisuus hidastaa virtaamaa, edistää kiintoaineen laskeutumista sekä käyttää ravinteita vedestä.

Tammenojassa maasto laskee selvästi järvelle päin, joten kukin allas on eri korkeudella. Altaiden välille rakennettiin ensivaiheessa putkipadot.

Ne eivät kuitenkaan kestäneet hetkellisiä kovia virtaamia, vaan hajosivat veden voimasta. Putkipadot todettiin epäsopiviksi rakenteisiksi Tammenojan kosteikkoon.

Kuluneena kesänä vesivaneripato ja putkipadot poistettiin ja korvattiin kiviverhoilluilla patorakenteilla. Samalla laskettiin padon harjaa ylimmässä altaassa. Pato rakennettiin suurista kivistä, jotka tasaavat ajoittaisia voimakkaampia virtaamia.

− Tästä saimme arvokasta tietoa tulevia kosteikkokohteita varten. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden odotetaan lisääntyvän. Tämä tulee huomioida myös vesiensuojelurakenteissa", sanoo hankkeen projektipäällikkö Anu Suonpää-Espinola.

(1) kommentti
Kommentit (1)

Kommentit (1)

Milloin saadaan rakennettua Lugnetin asemakaavassa määrätyt hulevesiä viivyttävät ja puhdistavat painanteet? Ilmeisesti sitten kun Tampaja on samassa kunnossa kuin Hepari nyt.
Tampaja Bay

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä