(15) kommenttia

Nyt mietitään, puretaanko koko koulukeskus – Kirkkonummelle tuli eteen yht´äkkiä jättimäinen koulu-urakka

Gesterbyn koulukeskuksen rakennuksista B,C,D ja E esitetään purettaviksi. Myös A-rakennus on harkinnassa purkaa. Huolto-ja asuinrakennus G ei ole tarkastelussa mukana. (kuva, muokattu Google)

Gesterbyn koulukeskuksen kunto ja sisäilmaongelmat alkavat valjeta kuntapäättäjillä kaikessa karuudessaan. Edessä on kymmenien miljoonien eurojen lasku.

Monessa osassa pala palalta rakennetut Gesterbyn koulut ovat nousseet kuumimmaksi kunta-asiaksi syksyn koittaessa.

Koulurakennusten sisäilmaongelmista on puhuttu pitkään, mutta vasta viime keväänä kunta päätti tilata parakit pihalle.

Niiden odotetaan olevan valmiina marraskuun loppuun mennessä.

Aluksi sisäilmaongelmien todettiin olevan pahimmat Winellska skolanin ala-asteen tiloissa, mutta viime kuukausien aikana ongelma on otettu esille kaikissa alueen rakennuksissa.

Kirkkonummen palvelutuotannonjaosto päätti keskiviikkona esittää, että koulukeskuksen alueelta puretaan neljä rakennusta ja rakennetaan uudet tilalle.

Purkutuomion on saamassa Winellska skolanin ala-asteen talo (B) ja liikuntasali (C) sekä Gesterbyn koulu (D) ja sen liikuntasali (E).

Koulukeskuksen suurimman rakennuksen (A) kohtalo on ollut vielä mietinnässä, mutta jaosto edellytti, että senkin purkamista ja korvaamista uudella harkitaan vakavasti.

Jaosto kyseenalaisti sen, että A-rakennus poikkeaisi ratkaisevasti purettavaksi esitetyistä rakennuksista.

A-rakennus koostuu monista osioista, joista vanhimmat ovat vain viisi vuotta nuorempia kuin korjauskelvottomiksi arvioidut rakennukset.

Ruotsinkielisen yläasteen ja lukion käytössä oleva A-rakennus on kooltaan noin puolet koko koulukeskuksen rakennuskannasta.

Gesterbyn kolmessa koulussa on tällä hetkellä oppilaita yhteensä noin 1 500.

Kirkkonummen kunnalla on meneillään keskustassa toinenkin suuri kouluhanke, Jokirinteen oppimiskeskus, jonne tulee päiväkoti-ja koulutiloja yli 1 300 lapselle.

Jokirinteen kustannusarvio on näillä näkymin noin 36 miljoonaa euroa, ja se on Kirkkonummen kunnan suurin rakennushanke tähän mennessä.

Jokirinteen suunnitelmat ovat pitkällä. Kohteen rakennusurakoista on tarkoitus päättää ensi tammikuussa.

> Lue lisää: Sisäilmaongelmat kärjistyvät: Gesterbyn koulukeskuksen pihalle tarvitaan lisäparakkeja – jo tilatut väistötilat eivät riitä


(15) kommenttia
Kommentit (15)

Kommentit (15)

Mites ne vanhat kyläkoulut, olisiko niistä korvaajiksi ainakin osittain? Siis jos eivät ole homeessa? Sehän olisi kunnan imagonkin kannalta aika sympaattista kun vanhat kyläkoulut olisivat käytössä. Saman ongelman kanssa painivat monet muutkin kunnat, mm. Espoo ja Hki, eli ei tästä voi pelkästään Kirkkonummen päättäjiä moittia.
Långvikista
Se ei ole pelkästään ärsyttävää, vaan suorastaan syvästi huolestuttavaa. Se ei ole myöskään jälkiviisautta, sillä tarkastuslautakunta muistutti kunnanhallitusta toistuvasti viime kaudella kiinnittämään huomiota kunnan investointisuunnitelman ja kunnan taloudellisten resurssien väliseen epäsuhtaan. Nämä laajat koulujen ongelmat kuormittavat jo valmiiksi ylimitoitettua investointisuunnitelmaa entisestään. Ihmettelen, jos tästä kaikesta selvitään ilman raskasta lisävelanottoa.
Juha Blomfelt
Toivottavasti päättäjät sekä virkamieskoneisto löytävät ratkaisuja. Ärsyttävää lukea jälkiviisautta ja konkurssiuhkajuttuja. Osa päättäjistä on ollut vuosikausia mukana toiminnassa eivätkä kuitenkaan ole nostaneet kunnossapidon määrärahoja saati itse nostaneet uhkakuvia esiin. Kiitos aktiivisille vanhemmille!
Ratkaisuja
Taitaapa tulla kunnalle tätä menoa konkurssi. Taloustietämyskään ei kunnassa ole ollut parhaimmillaan. Kirjastomonumentin rakentaminenkin piti väkisin aloittaa, vaikka nämäkin ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa. Kunnanhallitukselta odotetaan suoranaista ihmettä, että jo valmiiksi kuilun reunalla oleva kunnantalous saadaan haltuun.
Juha Blomfelt
Päättäjät vastuuseen hankkeiden ja huollon alibudjetoinnista.
Yskittää
Entäs me Nissnikussa, heti kun työt alkoivat kesän jälkeen, yli puolella alkoi silmät taas kutista, tuli ihottumaoireita ja henkeä ahdistaa... NISSNIKUN ALAKOULU MYÖS UUSINTALISTALLE!!!
nissnikulainen
Yht'äkkiä?
Anonyymi
Koko valtakunnan tasolla on tilanne, että kunnat / kaupungit ovat budjetoineet liian vähän rahaa kiinteistöjen yläpitoon. Asiasta on tehty tutkimus .
Monia erikoisia tapoja on kiinteistöjen huollossa... Kyllä se vaan on niin, että tekemättömän edestään löytää. Turha se on selitellä.
Jokainen kiinteistön omistaja tietää, että jos ei näe vaivaa, niin paikat ovat pian käyttökelvottomia. Miksi ei kuntien / kaupunkien koulutetut virkamiehet ja remppamiehet.
Rahakirstun vartoista puhumattakaan.
Ilmastointiteippi
Ja kaikkien tärkein poliittinen päätös mikä pitää tehdä on päättää kuka huoltaa ja ylläpitää kunnan kiinteistöt jatkossa. Se on nyt lopullisesti nähty että kunnan oma oganisaatio kaikenäköisine mestareineen ym ei ole tähän pätevä, motivaatiota puuttuu asenteista puhumattakaan. Kohta Suomen valtio saa huostaanottaa Kirkkonummen ja päättää kuka täällä mitäkin hoitaa sekä järjestää valvonta jotta vihdoinkin päästäisiin eroon laiminlyönneistä!
Konkurssi ja veroäyrin nosto edessä
Tarkoitus on selvittää _osiokohtaisesti_ kannattaako A-rakennusta korjata vai ei, ei välttämättä kaikki tai ei mitään. A-rakennuksen korjauskelpoisuuden selvittäminen sisältyi myös alkuperäiseen päätösehdotukseen. Olennaisin ero muutosesityksessäni oli se, että A-rakennuksen kohtalosta tehdään selvitysten pohjalta erillinen poliittinen päätös ennen kuin koko koulukeskuksen hankesuunnitelma tuodaan hyväksyttäväksi. Tällä toivon vältettävän sitä, että lopullisen hankesuunnitelman käsittely ei mene vatuloinniksi sen takia, että koetaan tehdyn vääriä valintoja lähtökohtien osalta (vrt Jokirinne). Uskon että päätöksenteon vaiheistaminen lisää läpinäkyvyyttä ja luo osallisuutta ja sitoutuneisuutta tehtyihin valintoihin ja lopulta vie nopeammin ja laadukkaammin maaliin.
Päätös siitä mitä A-rakennukselle tehdään on nimenomaan poliittinen. Teknisesti sekä korjaus että uudisrakennus ovat mahdollisia, mutta aikaperspektiivi on eri. Jos nyt tavoitteena on tehdä koulukampusta 50-70 vuoden perspektiivillä, tarkoittaisi se että peruskorjauksen tapauksessa olennainen osa A-rakennuksesta ehtisi 100 vuoden ikään. Niiden rakennustapa huomioiden tämä tuntuu melko epätodennäköiseltä.

Hankkeen toteuttaminen vie vuosikausia, jonka aikana pitäisi voida tarjota terveitä tiloja ainakin oireista kärsiville. Kirkkoharjun koulu siirtyy Jokirinteeseen heti sen valmistuttua, joten siitä ei ole väistötilaksi muille.
Kim Åström, PatuJ:n jäsen
Eikös Upinniemessä ole aikas iso koulu nykyään tyhjillään, jossa ei ole mitään sisäilmaongelmia? Kunnan kannattaisi harkita väen siirtämistä sinne opiskelemaan...
Klasu
Miten Kirkkoharjun koulussa sitten pärjättäisii ilman uutta koulua? Koulu on ollut ainakin 10 vuotta täpötäynnä. Sisäilmaongelmia ollut vuosikausia.
Oireilleet
Kuin niin yht'äkkiä kun homeita koitettu pesulla poistaa jo jonkin aikaa
Panu
Eihän A-osan keskuskeittiö, ruokala ja yläaste ole kuin noin 10 vuotta vanhoja. Näin siinä käy kun ylläpidosta ja huollosta "säästää".
HÖLMÖLÄ
Jokirinteen koulu näille Gesterbyn oppilaille ja sen sijaan toinen koulu eteläpäähän keskustaa. Hullua ensinnäkin maksaa parakeista välttämätöntä pidempään eli mieluummin nämä oppilaat valmistuvaan Jokirinteen kouluun ja toisaalta hullua keskittää kaikkia kouluja keskustan koilliskulmalle.
Äiti

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä