(3) kommenttia

Luonnonihme aivan Kirkkonummen keskusta-alueella – erittäin uhanalainen meritaimen on lisääntynyt joessa

Överbyn pato estää täysin vaelluskalojen nousun ylemmäs kohti Meikoa ja Humaljärveä. (arkistokuva)

Kirkkonummen keskustan kautta johtavassa Kvarnbyå -joessa on koekalastuksilla voitu todeta, että erittäin uhanalainen meritaimen on lisääntynyt luontaisesti.

Sähkökoekalastusta tehtiin viime syksynä Brossa ja Överbyssä.

Joesta saatiin saaliiksi yksi -ja kaksikesäisiä taimenenpoikasia. Maastotutkimuksissa havaittiin myös taimenen kutupesiä.

Taimen on siis lisääntynyt luontaisesti Kvarnbyåssa jo ainakin parina vuotena peräkkäin.

Lienee kuitenkin todennäköistä, että vähintään satunnaista lisääntymistä on tapahtunut jo useiden vuosien ajan.

Koekalastuksen johtopäätelmän mukaan vaikuttaa siltä, että ainakin Kvarnbyåssa Överbyn padon alapuoliselle osuudelle on vähitellen kotiutumassa luonnonvarainen meritaimenkanta.

Joessa on ollut varmuudella hyvin kauan sitten oma meritaimenkanta niin kuin kaikissa Itämereen laskevissa joissa, mutta taimen on hävinnyt aikojen saatossa ihmisen toiminnan seurauksena.

Estbyå-Kvarnbyå -joessa on tehty meritaimenen istutuksia viime vuosikymmenellä ja tämän vuosikymmen alkupuolella. Kanta oli Ingarskilanjoesta Inkoosta.

Jokiosuus on yhteensä 14 kilometriä pitkä mereltä Humaljärveen saakka. Yksi haara on Jolkbyå, joka virtaa keskustan ja Kirkkolaakson läpi.

Kvarnbyå on Brossa ja keskustan eteläpuolella varsin huomaamaton ja umpeen kasvanut.

Virtaamaa vähentää Överbyssä oleva pato, joka on aikanaan tehty Suomen Sokerin vedenottoa varten. Vedenottamo on padon yläpuolella.

Kirkkonummen pienvesistä on valmistunut laaja selvitys, jossa on käyty läpi yli 80 kohdetta. Niistä jokia ja puroja on yli 50.

Selvityksessä on suosituksia siitä, miten pienvesiä voitaisiin kunnostaa. Yksi kärkikohde suosituksissa on juuri Kvarnbyå.

Vaelluskalojen nousemisen ylös esimerkiksi Meikon alueelle estää täysin Överbyn pato.

Humaljärvessä oleva toinen pato ei sen sijaan runsaan veden aikaan haittaa kalojen vaellusta.

Selvityksessä suositellaan, että Överbyn patoon tehtäisiin jonkinlainen kalatie. Vaihtoehtoja on useita. Helpoin ratkaisu olisi padon kiertävä puromainen uoma, jota vaelluskalat voivat käyttää.

Alajuoksulle esitetään kunnostustoimiksi uoman sorastuksia ja perkauksia.

Meritaimenen lisäksi Esbyån vesistö soveltuisia selvityksen mukaan hyvin myös vaellussiian lisääntymisalueeksi.

Överbyn padon lisäksi vaelluskalojen reittejä Kirkkonummella täysin sulkevia patoja ovat Luomassa Siggaksen pato, Kalakoskibäckenin Oitbackan pato  ja Kauhalanjoen Dammenin pato.

Pienvesien kunnostustoimista ei ole tällä erää mitään päätöksiä.

Kvarnbyån meritaimenkantaa on tarkoitus ryhtyä koekalastuksin tutkimaan joka vuosi. Tähän saakka koekalastukset on tehty neljän vuoden välein.

Espoon puolella on jokien kunnostustoimia tehty jo vuosia. Kauklahdessa on kunnostettuun koskeen saatu pysyvä meritaimenkanta.

> Harvinainen meritaimen nousee Kauklahteen - tämä ei ole kalajuttu (Viisykkönen 6.2.2015)

> Lohikaloille uusi väylä Mankista: Espoo aikoo avata kalatien Nuuksioon (Viisykkönen 17.5.2016)

(3) kommenttia
Kommentit (3)

Kommentit (3)

Antaa kalakantojen ensin voimistua ennenkuin mietitäänkään kalastusta.
Luonto ensin
Kannattaisi varmaankin jokea puhdistaa ja ruopatakin, niin jos se siitä kasvaisi ja meritaimen määrä lisääntysi, että sais kalaa, lohta hyvin, hauet, kun eivät tahdo kelvata. Hauet voisi pyydystää ja jalostaa vientiruuaksi, lähettää nälkää näkeville. Eivät tulis suomalaista kauneutta likaa.
nim. uusiutuvaa luonnonvaraa ja kestävää kehitystä
Mahtavaa ja toivotaan meritaimenkannan kehittyvän suotuisasti myös tulevaisuudessa. Tuolla roskia on muutama kerta raivattu talkoissa ja muutenkin siistitty puron varsia. Rautaromua nostettiin puron pohjalta.
kari vierinen, Siuntio

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx