(30) kommenttia

Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään

Ljusdalan seurojentalon saliin ei juuri paljoa enempää olisi mahtunut ihmisiä, kun varikkoasiaa päästiin avaamaan.

Kyläkokous oli suurempi kuin miesmuistiin Ljusdalan seurojentalolla Luomassa, kun kyläläisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kuulla ja kysyä alueelle suunnitellusta isosta junavarikosta.

Jopa sadalle lähijunalle suunniteltu junavarikko on kummitellut joissakin yhteyksissä yli vuodenpäivät, mutta asia on leijunut enemmänkin huhupuheissa.

Pari viikkoa sitten asiaan saatiin ensimmäisen kerran faktaa paperilla, kun Väylävirasto julkisti ensimmäisen selvityksen junavarikkosuunnitelmista.

> Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen (Viisykkönen 18.9.)

Uuden junavarikon paikkaa on selvitelty rantaradalla Luomaan, Mankkiin tai Vuohimäkeen. Selvitys suositti Luoman ja Mankin vaihtoehtojen jatkoselvittelyä.

Luoman kyläyhdistys laittoi heti toimeksi ja jo keskiviikkoillaksi oli saatu edustuva asiantuntijajoukko kertomaan lisää.

Kyläyhdistyksen Erkki Ahlsten oli aluksi listannut kyläläisten esiin nostamia huolia, mitä varsin mittava junavarikko voisi Luomalle merkitä.

Junavarikko asettuisi Luoman keskellä 10 hehtaarin alueelle, johon tulisi 12 kilometriä raidetta ja toimintaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Miten käy luontoarvojen, kulttuurimaiseman ja miten maaliikenne hoidettaisiin, Ahlsten kysyi.

Junavarikkoa suunnitellaan erityisesti Helsingin seudun junien lähiliikenteelle, josta HSL vastaa.

Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä perusteli, miksi uusia varikkoja tarvitaan.

– Jos junaliikennettä aiotaan lisätä nykyisestä, tarvitaan lisää junia ja niille uusia varikkoja. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin totesi.

HSL:n lähiliikenteessä on käytössä nyt 81 junaa. Niille riittää Wallinin mukaan Ilmalan nykyinen varikko, mutta suuremmalle junamäärälle ei.

Espoon kaupunkiradan jatkamisesta Kauklahteen ovat valmiit suunnitelmat. Jos lisäraiteet rakennetaan, kaavaillaan raiteille myös lisää liikennettä.

Ilman uutta varikkoa pystytään Wallin mukaan Kauklahteen ja Kirkkonummelle liikennöimään nykykalustolla.

Mutta jos lisää vuoroja halutaan, pitää olla enemmän junia ja niille uusi huoltopaikka.

Junia pitää ostaa, jos Kauklahteen ruvetaan ajamaan jatkossa 10 minuutin välein kaupunkirataa pitkin ja Kirkkonummelle 20 minuutin vuorovälillä nykyisen Y-junan aikatauluilla ja pysähdyksillä.

Päätöksiä uudesta varikosta pitäisi saada Wallinin mukaan aika pian, sillä uusien junien tilaus kestää jopa 7 vuotta.

– Tässä varikkoasiassa ollaan pahasti myöhässä, Wallin sanoi.

Projektipäällikkö Kaisa Kauhanen Väylävirastosta korosti useaan otteeseen, ettei uusista varikoista ole mitään päätöksiä.

Tässä vaiheessa tehdään vasta esiselvityksiä. Järjestyksessä toinen, laajempi varikkosuunnitelma on kuitenkin tekeillä ja valmistuu nopeasti jo ensi vuoden alkupuolella.

Varikoille selvitellään sijaintipaikkoja rantaradan lisäksi myös pääradan ja uuden kehäradan varrelle.

Kirkkonummen kunnan toiveiden mukaan yhdeksi sijoituspaikaksi tutkittiin myös Vuohimäkeä, mutta esiselvityksessä se pistettiin sivuraiteille.

Perusteluna oli ensisijaisesti se, että sijainti on liian kaukana Kauklahdesta, ja tarvittaisiin kokonaan uusi huoltoraide Kauklahti-Vuohimäki -välille.

Kysyttäessä ja vähän vaadittaessakin Kauhanen piti mahdollisena, että Vuohimäki otetaan vielä jatkoselvittelyyn mukaan.

Luomalasia kiinnosti luonnollisesti aikataulu eli milloin varikko ehkä ”uhkaa” tulla Luomaan.

Eri prosessit vievät ainakin useita vuosia ennen kuin rakentamispäätöksiä voidaan tehdä.

Varikkopäätös tarvitsee esimerkiksi Luomassa Kirkkonummen kunnalta uuden osayleiskaavan ja asemakaavan. Kunta ei ole ottanut vielä minkäänlaista kantaa koko hankkeeseen.

Silti varikkoasia pysyy hyvin tehokkaasti tapetilla, sillä jatkovalmistelua varten varikkosuunnitelmille tarvitaan sijaintipaikkaehdotus – Luoma, Mankki, Vuohimäki tai joku muu – ennen kuin suunnittelussa päästään eteenpäin.

Nollavaihtoehtoa eli jätetään kokonaan rakentamatta, ei ainakaan Ljusdalan keskiviikkoillan alustusten perusteella ole näköpiirissä.

(30) kommenttia

Kommentit (30)

Sivut

Lähes kaikki puhuvat parempien liikenneyhteyksien puolesta. Lisäraiteita tarvitaan. Nyt pitää vaan keskustella varikon sijaintipaikoista ml kehäradan ja pääradan mahdollisista varikoista.

Jos parempia yhteyksiä halutaan niin miten olisi kaupunkiradan pidentäminen Kirkkonummelle jos ei vielä 20-luvulla, niin sitten 30- tai 40-luvulla? Lisää U-junia tarvitaan sekä lisävuoroja myös Siuntioon ja Karjaalle/Raseborgiin/Hankoon sekä myös Turkuun Karjaan ja Kirkkonummen kautta.

Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että rantaradan varikon paras sijainti on Vuohimäki-Getberg. Sen investointikustannus olisi pienin. Sen ympäristölle haittavaikutukset pienimmät.
Ulf Sjögren
Nyt pitää muistaa että olemme Kirkkonummella ja tänne ei halutaan työpaikkoja eikä julkisia koska mehän pärjätään kävellen hyvin kunnassa.
Mielummin pellolle vuokrataloja tai koirapuistoja koska ne tuo kuntaan verorahoja tai sitten ei.
Aina laitetaan hanttiin.
”Ei minun takapihalle” ajatus yhdistää, lyhytnäköisesti, luomalaiset.

Varikko nyt vaan sopii parhaiten kasvavan masalan kupeeseen, joutomaalle kehälll ja rantaradan välimaastoon, joka vuosikausia toiminut lähinnä espoolaisdaamien hevosten parkkina.

Nyt kannattaa miettiä tarviiko kunta kasvua ja reilusti työpaikkoja vai jatketaanko kehityksen vastustamista?
Anonyymi
Jos kukaan on viime aikoina matkustanut ilta-aikaan pääkaupunkiseudulta Kirkkonummelle niin tietää että junat ovat jo nyt niin täynnä ettei niihin mahdu enempää ihmisiä. Rantaradan kapasiteetin lisäämiselle on kiire.

Näitä toimenpiteitä tarvittaisiin:
• Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen
• Jorvaksen asemalaiturin pidentäminen
• Vaihdejärjestelyjen muuttaminen Kirkkonummella niin että idästä tuleva liikenne ei joudu ajamaan pientä osuutta vastaantulevan liikenteen raiteella (tukkii liikennettä)
• Uuden junavarikon rakentaminen
Doctor Jones
Näin autolliset ihmiset estävät autottomien työmatkojen helpottumisen.
Hyvä me

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx