(30) kommenttia

Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään

Ljusdalan seurojentalon saliin ei juuri paljoa enempää olisi mahtunut ihmisiä, kun varikkoasiaa päästiin avaamaan.

Kyläkokous oli suurempi kuin miesmuistiin Ljusdalan seurojentalolla Luomassa, kun kyläläisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kuulla ja kysyä alueelle suunnitellusta isosta junavarikosta.

Jopa sadalle lähijunalle suunniteltu junavarikko on kummitellut joissakin yhteyksissä yli vuodenpäivät, mutta asia on leijunut enemmänkin huhupuheissa.

Pari viikkoa sitten asiaan saatiin ensimmäisen kerran faktaa paperilla, kun Väylävirasto julkisti ensimmäisen selvityksen junavarikkosuunnitelmista.

> Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen (Viisykkönen 18.9.)

Uuden junavarikon paikkaa on selvitelty rantaradalla Luomaan, Mankkiin tai Vuohimäkeen. Selvitys suositti Luoman ja Mankin vaihtoehtojen jatkoselvittelyä.

Luoman kyläyhdistys laittoi heti toimeksi ja jo keskiviikkoillaksi oli saatu edustuva asiantuntijajoukko kertomaan lisää.

Kyläyhdistyksen Erkki Ahlsten oli aluksi listannut kyläläisten esiin nostamia huolia, mitä varsin mittava junavarikko voisi Luomalle merkitä.

Junavarikko asettuisi Luoman keskellä 10 hehtaarin alueelle, johon tulisi 12 kilometriä raidetta ja toimintaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Miten käy luontoarvojen, kulttuurimaiseman ja miten maaliikenne hoidettaisiin, Ahlsten kysyi.

Junavarikkoa suunnitellaan erityisesti Helsingin seudun junien lähiliikenteelle, josta HSL vastaa.

Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä perusteli, miksi uusia varikkoja tarvitaan.

– Jos junaliikennettä aiotaan lisätä nykyisestä, tarvitaan lisää junia ja niille uusia varikkoja. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin totesi.

HSL:n lähiliikenteessä on käytössä nyt 81 junaa. Niille riittää Wallinin mukaan Ilmalan nykyinen varikko, mutta suuremmalle junamäärälle ei.

Espoon kaupunkiradan jatkamisesta Kauklahteen ovat valmiit suunnitelmat. Jos lisäraiteet rakennetaan, kaavaillaan raiteille myös lisää liikennettä.

Ilman uutta varikkoa pystytään Wallin mukaan Kauklahteen ja Kirkkonummelle liikennöimään nykykalustolla.

Mutta jos lisää vuoroja halutaan, pitää olla enemmän junia ja niille uusi huoltopaikka.

Junia pitää ostaa, jos Kauklahteen ruvetaan ajamaan jatkossa 10 minuutin välein kaupunkirataa pitkin ja Kirkkonummelle 20 minuutin vuorovälillä nykyisen Y-junan aikatauluilla ja pysähdyksillä.

Päätöksiä uudesta varikosta pitäisi saada Wallinin mukaan aika pian, sillä uusien junien tilaus kestää jopa 7 vuotta.

– Tässä varikkoasiassa ollaan pahasti myöhässä, Wallin sanoi.

Projektipäällikkö Kaisa Kauhanen Väylävirastosta korosti useaan otteeseen, ettei uusista varikoista ole mitään päätöksiä.

Tässä vaiheessa tehdään vasta esiselvityksiä. Järjestyksessä toinen, laajempi varikkosuunnitelma on kuitenkin tekeillä ja valmistuu nopeasti jo ensi vuoden alkupuolella.

Varikoille selvitellään sijaintipaikkoja rantaradan lisäksi myös pääradan ja uuden kehäradan varrelle.

Kirkkonummen kunnan toiveiden mukaan yhdeksi sijoituspaikaksi tutkittiin myös Vuohimäkeä, mutta esiselvityksessä se pistettiin sivuraiteille.

Perusteluna oli ensisijaisesti se, että sijainti on liian kaukana Kauklahdesta, ja tarvittaisiin kokonaan uusi huoltoraide Kauklahti-Vuohimäki -välille.

Kysyttäessä ja vähän vaadittaessakin Kauhanen piti mahdollisena, että Vuohimäki otetaan vielä jatkoselvittelyyn mukaan.

Luomalasia kiinnosti luonnollisesti aikataulu eli milloin varikko ehkä ”uhkaa” tulla Luomaan.

Eri prosessit vievät ainakin useita vuosia ennen kuin rakentamispäätöksiä voidaan tehdä.

Varikkopäätös tarvitsee esimerkiksi Luomassa Kirkkonummen kunnalta uuden osayleiskaavan ja asemakaavan. Kunta ei ole ottanut vielä minkäänlaista kantaa koko hankkeeseen.

Silti varikkoasia pysyy hyvin tehokkaasti tapetilla, sillä jatkovalmistelua varten varikkosuunnitelmille tarvitaan sijaintipaikkaehdotus – Luoma, Mankki, Vuohimäki tai joku muu – ennen kuin suunnittelussa päästään eteenpäin.

Nollavaihtoehtoa eli jätetään kokonaan rakentamatta, ei ainakaan Ljusdalan keskiviikkoillan alustusten perusteella ole näköpiirissä.

(30) kommenttia
Henkilökohtaisesti tuossa kokouksessa olleena, voin todeta, että varikon rakentamista vastustettiin nimenomaan Luoman ja Mankin alueelle, näissä oli myös esiselvityksen mukaan ne isoimmat haitat asumiselle ja luonnolle. Lisäksi Luoma ja Mankki soveltuu erittäin huonosti rakentamiseen, johtuen maaperästä. Tulevaisuutta ajatelleen Luoma ja Mankki, eivät mahdollista varikon laajentamista. Vuohimäki soveltuisi taas kaikista parhaiten näihin, sillä siinä on paljon paremmat edellytykset rakentaa - laajentaa (myöhemmin) ja olisi vähiten haittaa asumiselle ja luonnolle. Vuohimäki on kuitenkin kauempana Kauklahdesta ja edellyttää uuden raiteen rakentamista ja aiheuttaa myös liikennöinti kustannuksia. Tämä on sitten tulkinta kysymys, onko lisäraide kulu vai investointi, sillä jos kaupunkirataa myöhemmin jatkettaisiin Kirkkonummelle, niin "uusi raide" olisi jo valmiiksi siinä ja mahdollistaisi monia asioita.
Uusi Luomalainen
Varikko hyödyttää Kirkkonummea. Kirkkonummellekin tulee paremmat junayhteydet, kun kapasiteettia saadaan rantaradalle nostettua. ilman varikkoa se ei onnistu. Ei kannata ampua itseään nilkkaan tälläistä vastustamalla!
Anonyymi
Kyllä tässä pitää olla mahdollisimman etupainoisesti mukana, että varikkosuunnittelu etenee nopeasti. Tuon kokoinen investointi vaikuttaa ihan varmasti kaikkeen, mutta nyt pitäisi katsoa vähän pidemmälle, kun ensi kevään leskenlehtien ihanaan puhkeamiseen pellolla. Tämä tuo väistämättä eteenpäin vievä hanke, josta hyötyy kunnan yrittäjät ja asukkaat.
Kisko
Kyse on varikon oikeasta sijoituspaikasta, jossa sillä on myös kasvumahdollisuus ja mahdollisimman vähäiset haittavaikutukset tiivistyvään asutukseen, kulttuurinympäristöön ja luontoon. Varikon melun, valon ja huoltoliikenteen vaikutukset ulottuvat myös Mankin, Majvikin ja Masalan kehittyville alueille. Laajempi varikkoalueiden selvitystyö on vasta käynnistymässä.
ps
@Aina laitetaan hanttiin. Kuinka paljon ja millaisia työpaikkoja varikko tuo Kirkkonummelle? Ilmalan varikolla ainakin on töissä lähinnä junien huollosta vastaavia henkilöitä. Kuinka paljon tällaista osaamista hallitsevia ihmisiä löytyy Kirkkonummelta?
Kokemuksesta voin kertoa, että Kirkkonummelle on naapurikunnista hyvin vaikea saada tänne huonojen liikenneyhteyksien päähän työntekijöitä.
Onko tietoa

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx