(30) kommenttia

Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään

Ljusdalan seurojentalon saliin ei juuri paljoa enempää olisi mahtunut ihmisiä, kun varikkoasiaa päästiin avaamaan.

Kyläkokous oli suurempi kuin miesmuistiin Ljusdalan seurojentalolla Luomassa, kun kyläläisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kuulla ja kysyä alueelle suunnitellusta isosta junavarikosta.

Jopa sadalle lähijunalle suunniteltu junavarikko on kummitellut joissakin yhteyksissä yli vuodenpäivät, mutta asia on leijunut enemmänkin huhupuheissa.

Pari viikkoa sitten asiaan saatiin ensimmäisen kerran faktaa paperilla, kun Väylävirasto julkisti ensimmäisen selvityksen junavarikkosuunnitelmista.

> Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen (Viisykkönen 18.9.)

Uuden junavarikon paikkaa on selvitelty rantaradalla Luomaan, Mankkiin tai Vuohimäkeen. Selvitys suositti Luoman ja Mankin vaihtoehtojen jatkoselvittelyä.

Luoman kyläyhdistys laittoi heti toimeksi ja jo keskiviikkoillaksi oli saatu edustuva asiantuntijajoukko kertomaan lisää.

Kyläyhdistyksen Erkki Ahlsten oli aluksi listannut kyläläisten esiin nostamia huolia, mitä varsin mittava junavarikko voisi Luomalle merkitä.

Junavarikko asettuisi Luoman keskellä 10 hehtaarin alueelle, johon tulisi 12 kilometriä raidetta ja toimintaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Miten käy luontoarvojen, kulttuurimaiseman ja miten maaliikenne hoidettaisiin, Ahlsten kysyi.

Junavarikkoa suunnitellaan erityisesti Helsingin seudun junien lähiliikenteelle, josta HSL vastaa.

Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä perusteli, miksi uusia varikkoja tarvitaan.

– Jos junaliikennettä aiotaan lisätä nykyisestä, tarvitaan lisää junia ja niille uusia varikkoja. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin totesi.

HSL:n lähiliikenteessä on käytössä nyt 81 junaa. Niille riittää Wallinin mukaan Ilmalan nykyinen varikko, mutta suuremmalle junamäärälle ei.

Espoon kaupunkiradan jatkamisesta Kauklahteen ovat valmiit suunnitelmat. Jos lisäraiteet rakennetaan, kaavaillaan raiteille myös lisää liikennettä.

Ilman uutta varikkoa pystytään Wallin mukaan Kauklahteen ja Kirkkonummelle liikennöimään nykykalustolla.

Mutta jos lisää vuoroja halutaan, pitää olla enemmän junia ja niille uusi huoltopaikka.

Junia pitää ostaa, jos Kauklahteen ruvetaan ajamaan jatkossa 10 minuutin välein kaupunkirataa pitkin ja Kirkkonummelle 20 minuutin vuorovälillä nykyisen Y-junan aikatauluilla ja pysähdyksillä.

Päätöksiä uudesta varikosta pitäisi saada Wallinin mukaan aika pian, sillä uusien junien tilaus kestää jopa 7 vuotta.

– Tässä varikkoasiassa ollaan pahasti myöhässä, Wallin sanoi.

Projektipäällikkö Kaisa Kauhanen Väylävirastosta korosti useaan otteeseen, ettei uusista varikoista ole mitään päätöksiä.

Tässä vaiheessa tehdään vasta esiselvityksiä. Järjestyksessä toinen, laajempi varikkosuunnitelma on kuitenkin tekeillä ja valmistuu nopeasti jo ensi vuoden alkupuolella.

Varikoille selvitellään sijaintipaikkoja rantaradan lisäksi myös pääradan ja uuden kehäradan varrelle.

Kirkkonummen kunnan toiveiden mukaan yhdeksi sijoituspaikaksi tutkittiin myös Vuohimäkeä, mutta esiselvityksessä se pistettiin sivuraiteille.

Perusteluna oli ensisijaisesti se, että sijainti on liian kaukana Kauklahdesta, ja tarvittaisiin kokonaan uusi huoltoraide Kauklahti-Vuohimäki -välille.

Kysyttäessä ja vähän vaadittaessakin Kauhanen piti mahdollisena, että Vuohimäki otetaan vielä jatkoselvittelyyn mukaan.

Luomalasia kiinnosti luonnollisesti aikataulu eli milloin varikko ehkä ”uhkaa” tulla Luomaan.

Eri prosessit vievät ainakin useita vuosia ennen kuin rakentamispäätöksiä voidaan tehdä.

Varikkopäätös tarvitsee esimerkiksi Luomassa Kirkkonummen kunnalta uuden osayleiskaavan ja asemakaavan. Kunta ei ole ottanut vielä minkäänlaista kantaa koko hankkeeseen.

Silti varikkoasia pysyy hyvin tehokkaasti tapetilla, sillä jatkovalmistelua varten varikkosuunnitelmille tarvitaan sijaintipaikkaehdotus – Luoma, Mankki, Vuohimäki tai joku muu – ennen kuin suunnittelussa päästään eteenpäin.

Nollavaihtoehtoa eli jätetään kokonaan rakentamatta, ei ainakaan Ljusdalan keskiviikkoillan alustusten perusteella ole näköpiirissä.

(30) kommenttia
Hieman tuntuu omituiselta rakentaa junavarikko merenrannan viereen. Tehkää siihen Luoman rantapellolle ennemmin vaikka maisemapuisto. Sokea Reettakin arvaa, että kun vanhaa merenpohjaa lähdetään paaluttamaan, niin kustannusarviossa vain taivas on kattona eli kertokaa se viidellä. Mutta ainahan se menee kalleimman kautta, aina löytyy jostain maksaja. Kirkkonummella on niin paljon rakentamatonta aluetta radan varrella, että muitakin paikkoja luulisi löytyvän, jos pitää rakentaa lisäraide niin sitten se tehdään. Tuskin se kallimpaa on kuin savimaan paalutus.
Långvikista
Luomalaiset ovat ihailtavan yksimielisiä siitä että nykyinen umpisuoli, rataan päättyvä notko josta ei ole pääsyä merelle ja jolla näkyvin luontoelämys on polle kakkimassa on väärä paikka tuoda Kirkkonummi 2020 luvulle.
Toivottavasti järki voittaa.
Anonyymi
Miksi Kirkkonummesta ollaan tekemällä tekemässä slummia???? Voiko päättäjät vastata tähän?
Ketä slummiutuminen hyödyttää??
Luomaan suunnitellun varikon lähivaikutusalueella asuu kymmeniä perheitä omakotitaloissaan. Ympräivuorokautinen melu- ja valosaaste leviää tämän lisäksi kilometrien päähän mahdollisesta varikosta - ja merenlahden läheisyyden vuoksi laajalti myös ranta-alueille Espooseen ja Kirkkonummelle. Jo nyt käydyn varikkokeskustelun perusteella voidaan sanoa, että lähikiinteistöjen arvo on romahtanut ja laajemmalla vaikutusalueella sijaitsevien kinteistöjen kysyntä merkittävästi vähentynyt. - Olisi mielenkiintoista tietää, kuka Kirkkonummen kunnan päätöksentekijä/virkamies on ylipäätään tehnyt esityksen varikon sijoittamisesta näin lähelle asutusta ilman ,että asiasta olisi ensin laajalti keskusteltu?
Hannu Valtanen
Aivan ilmeisesti nimimerkit 'Hyvä me', 'Anonyymi' ja 'Doctor Jones' eivät osallistuneet 2.10. pidettyyn varikkopalaveriin.

Tilaisuuden osanottajat eivät vastustaneet rautatievarikon rakentamista - sehän tarvitaan välttämättä, jotta valtakunnallisesti junaliikennettä voidaan kehittää ja rantaradan henkilöliikennettä lisätä nykyisen tarpeen mukaiseksi.
Tilaisuudessa vastustettiin Väyläviraston esittämää yhtä kolmesta sijoituspaikkavaihtoehdosta.
Perusteet olivat vahvat: Luoman vaihtoehto on sijoitettu rakennettavuuden, häiriötekijöiden ja luonto- ja kulttuuriarvojen puolesta huonoimpaan mahdolliseen paikkaan:
- maapohja on lettoa vanhaa merenpohjaa, mikä edellyttäisi koko varikkoalueen paaluttamista ainakin 15 m syvyyteen, mikä selvityksen mukaan merkitsisi Väyläviraston laskelmien mukaan n. 30 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset
- aiottu sijoituspaikka sijaitsee suurelta osaltaan meren tulvavaara-alueelle. Kirkkonummen kunta on aiemmin todennut - ilmeisesti tulvavaaran ja äärimmäisen huonon rakennettavuuden vuoksi - että tuolle paikalle ei voi kaavoittaa rakennuksia tai myöntää rakennuslupia
- Väyläviraston omankin selvityksen mukaan "Varikko vaikuttaisi näihin potentiaalisiin elinalueisiin ja yhteyksiin voimakkaasti, kohteiden muuttuessa suuresti rakentamisen seurauksena". Tuo lausuma liittyy alueella olevia ikiaikaisia kulkureittejä käyttäviin, pesiviin ja ravintoalueena käyttäviin saukkoihin, liito-oraviin, hirvieläimiin ja linnustoon
- Lisäksi tämä todella suuri, 10 hehtaaria, 12 km raidetta, ehkä 10.000 kerroneliötä rakennuksia sisältävä ympärivuorokautisesti toimiva rautatiekaluston korjaus- ja huoltovarikko vaikuttaisi haitallisesti alueeseen rajoittuviin Luomanpuroon, jota ollaan juuri perusparantamassa meritaimenen kutualueena ja vain 100 m päässä alkavaan Kauklahden natura-alueeseen.

Tämän sijoituspaikan aiheuttamat haitat sekä eläimille että ihmisille (ympärivuorokautinen melu, tärinä, ja valosaaste) olisivat siis todella merkittäviä ja lisäksi maapohjan rakennettavuus normaalikriteerein aivan järjetön.

Miksi se kuitenkin on Väyläviraston sijoitusvaihtoehtona?
Väyläviraston ja HSL:n edustajien antaman selityksen mukaan perusteena on se, että Kirkkonummen kunta on esittänyt tätä sijoituspaikkaa (tosin ainoakaan läsnäolleista kunnan luottamushenkilöistä ei ollut kuullutkaan moisesta esityksestä).
Esiselvityksen tiedoista johtopäätöksenä voi todeta, että tämä vaihtoehto on mukana, koska sen etäisyys moniraiteisesta Kauklahdesta on niin lyhyt, että heti ei tarvitsisi rakentaa huoltoraideyhteyttä Kauklahdesta Luomaan.
Tosin tuo väli muodostuisi varikkoliikenteen vuoksi 'pullonkaulaksi' koko rantaradan nykyisinkin ruuhkaiselle henkilöliikenteelle. Varikko siis tarvitaan jotta eteläisen Suomen rautatieliikenne voisi kasvaa, mutta sijaintipaikka ilman lisäraidetta edellyttäisi melko varmasti rantaradan henkilöliikenteen vähentämistä nykyisestäänkin.

Näistä seikoista keskustellut varikkopalaverin yleisö näkikin aivan yksimielisesti, että varikko tarvitaan, mutta se on rakennettava paremmin koko pääkaupunkiseudun rataverkkoa palvelevaan paikkaan. Ja jos se sijoitetaan Kirkkonummen alueelle, rantaradan varrelle, niin sijaintipaikan tulee olla rakennettavuudeltaan järkevä ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia aiheuttava sekä että varikkoa varten on rakennettava uusi raideyhteys, jota varikkoliikenteen ohella voidaan käyttää rantaradan junavuorojen lisäämiseen.
Erkki Ahlsten

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx