(33) kommenttia

Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen

Uutta junavarikkoa on kaavailtu Luomaan Kehä III:n ja rantaradan väliselle metsä -ja peltoalueelle. (kuva: Väylävirasto)

Lähijunaliikenteen uuden varikon sijoittamisesta rantaradan varrelle on valmistunut ensimmäinen selvitys. Sijoituspaikana on tarkasteltu Luomaa, Mankkia ja Vuohimäkeä.

Helsingin seudun lähijunaliikenne on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun uusia raiteita rakennetaan.

Uusien junavarikkojen perustaminen on katsottu välttämättömäksi, koska Ilmalan varikkoa Helsingissä ei voi laajentaa. Ympärille rakennetaan asuntoja.

HSL ja Väylävirasto ovat jo pari-kolme vuotta puhuneet, että sekä rantaradan että pääradan varrelle olisi saatava uudet varikot, jossa lähiliikenteen junia huolletaan ja seisotetaan.

Hanke ponnahti esille Kirkkonummen kunnalle hieman yllättäen viime vuonna. Asiasta on puhuttu, mutta hankkeen kiireellisyys oli yllätys.

> Lähijunien uusi varikkoalue Kirkkonummelle − Helsingin seudun suunnitelmissa "kummittelee" iso hanke (Viisykkönen 24.11.)

Jatkosuunnittelun pohjaksi on rantaradalla valittu Kauklahdesta länteen sijaitsevat alueet.

Ensimmäisessä selvityksessä on tutkittu Espoo ja Kirkkonummen rajalla Mankkia sekä Kirkkonummella Luomaa ja Vuohimäkeä.

Varikkoalue tarvitsee melkoisesti tilaa nykyisten ratojen vieressä. Sijainti pitäisi olla myös mielellään mahdollisimman lähellä lähijunien päivittäistä liikennettä, jotta siirtoajot olisivat lyhyet.

Esiselvityksessä on tarkasteltu varikkoa, johon mahtuisi vajaat 100 pidennettyä Flirt-junayksikköä.

Raiteita tarvittaisiin rinnakkain 23-26 kappaletta. Huoltohalliin pitäisi mahtua vajaat 10 junayksikkö kerrallaan.

Varikolla olisi töissä samanaikaisesti 50-60 työntekijää.

Väyläviraston tekemässä esiselvityksessä on vertailu hyvin alustavasti kolmea eri vaihtoehto.

Kirkkonummen kunta oli ehdottanut Vuohimäen alueen ottamista mukaan tarkasteluun.

Vuohimäessä, jossa suunnitellaan jo laajaa kallioiden louhintaa, olisivat varikon rakennuskustannukset selvästi pienimmät, mutta varikkoa varten pitäisi rakentaa selvityksen mukaan 17 kilometriä pitkä uusi huoltoraide Kauklahdesta.

Mankissa ja Luomassa on rakentaminen hankalaa, koska alueet ovat vanhaa merenpohjaa.

Sen sijaan huoltoraidetta Kauklahdesta ei tarvitsisi rakentaa. Molemmat tarkastellut alueet ovat sen verran lähellä Kauklahtea, jonne on tarkoitus rakentaa kaupunkiradan jatke Leppävaarasta.

Alustavissa laskelmissa varikon rakentaminen Mankkiin maksaisi 80 miljoonaa euroa, Luomaan 63 ja Vuohimäkeen 67 miljoonaa euroa.

Vuohimäen kustannuksiin on laskettu mukaan lisäraiteen rakentaminen Kauklahdesta. Sen hinta olisi noin 35 miljoonaa euroa.

Laskelmissa ei ole huoltohallin eikä muidenkaan rakennusten kustannuksia.  

Väyläviraston esiselvityksessä ehdotetaan, että jatkosuunnitelmia tehtäisiin Mankin ja Luoman vaihtoehdoista. Keskinäiseen paremmuuteen ei oteta selvityksessä kantaa.

Vuohimäki ehdotetaan suljettavaksi vaihtoehdoista pois, koska se on liian kaukana Kauklahdesta.

Varikon suunnittelu on vielä hyvin pitkässä viivassa. Mitään päätöksiä ei ole tehty, eikä esimerkiksi Kirkkonummen kunta ole ottanut varsinaisesti kantaa hankkeeseen.

Luomassa ja Mankissa tarkastellut varikkoalueet ovat yksityisessä omistuksessa ja kiinteistön omistajia on kymmeniä. Alueet ovat lähes kokonaan maa-ja metsätalouskäytössä.

Alueet pitäisi hankkia vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastaa, jos varikkosuunnitelmat etenevät.

Junavarikkohanke on vielä hyvin alkuvaiheessa. Edessä on monta vaihetta.

Aluksi pitäisi varikkosuunnitelmat huomioida osayleiskaavassa ja sen jälkeen tehdä tarkempi asemakaava.

Uusi varikko vaatii myös rautatielain mukaisen yleissuunnitelman ja sen jälkeen ratasuunnitelmat. Myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on tehtävä.

Esisuunnitelma löytyy Väyläviraston nettisivuilta.

> HS: Hallitusneuvottelut lupaavat rantaradalle lisää raiteita − Kirkkonummelle tarvittaisiin uusi junavarikko (Viisykkönen 22.5.) 

(33) kommenttia
@ Eteenpäin kuinka monta työpaikkaa varikko toisi Kirkkonummelle ja minkä tyyppisistä työtehtävistä olisi kyse?
Tables
Kyllä pitää kehitystä kannattaa, etenkin jos se tukee tulevaisuudessa junaliikenteen sujuvuutta K:nummen suuntaan. Kunnan oltava alkumetreiltä mukana tässä(kin) hankkeessa, silloin voidaan varmaan ottaa huomioon perusteltuja mielipiteitäkin.

OT.
Nimimerkki: "Eteenpäin", taidan tunnistaa...näin julkisestikin suuri kiitos sinulle ymmärryksestäsi ja olemme nyt kiinnittäneet tarkasti huomiota meteliin ja rekkojen toimituskellonaikoihin, en tajunnut tilannetta. On hienoa, että tullaan asiallisesti keskustelemaan naamatusten. Ja kiitos olusesta, seuraavat tarjoan minä!
Romukauppias
Joo, ei ole vielä ajankohtainen, mutta lobbaaminen tulee aloittaa jo nyt. Tuo Luoman alueen joutomaa on hyvä paikka radan ja kehä III tien välissä, ja kuten sanottu, sen myötä tulisi painetta kehittää julkista liikennettä rantaradan suuntaan.

Kuten on kommenteissa todettu, aina maristaan kun kunta ei tee mitään luodakseen työpaikkoja tai kehittääkseen infraa, mutta heti kun jotain mahdollisuuksia tulee, alkaa vouhotus luonnon tuhoamisesta ja nimbyt pelkää koirankusetuspuidensa vuoksi. Julkista liikennettä pitää kehittää, mutta mitään ei saa rakentaa tai muuttaa sen vuoksi. Esim. minun takapihaltani alkaa nykyään teollisuusalue mikä on rakennettu taloni jälkeen, ja toisella puolella asuu romukauppias naapurit, mutta se on ihan ok, kunhan töitä riittää kaikille.
Mikään ei muutu, jos ei osata sopeutua ja katsoa suurempaa kuvaa.
Eteenpäin
Luoman pellot ovat luonnollinen varikon paikka. Arvoton joutomaa joka kehä lll, raiteiden ja masalan pilkkoma alue, hyvä että tulee hyötykäyttöön.
Anonyymi
Ei taida olla kuitenkaan vielä ajankohtainen rakennuskohde, eli lienee parasta palata aiheeseen noin neljän vuoden päästä?
Anonyymi

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx