Kuvataidekoulu 30 vuotta – tie tulevaisuuden ammatteihin

Kirkkonummen kuvataidekoulussa ajatellaan, että lapset ja nuoret tarvitsevat luovien asioiden opetusta  aina vaan enemmän maailman muuttuessa.

Kuvataidekoulu on toiminut 30 vuotta. Aluksi toiminta lähti liikkeelle Gesterbyn koulun askartelutilassa. Parikymmentä vuotta sitten kuvataidekoulu sai oman talon vanhan kunnantalon naapurista. Opetusta on myös Masalassa ja Veikkolassa. Oppilaita on noin 300 vuodessa.

Kunnan ylläpitämä kuvataidekoulu antaa tavoitteellista opetusta niin kuin musiikkiopistokin omalla sarallaan.

Kuvataideopettaja Leena Pentikäinen näkee koulun roolin yhä vaan tärkeämpänä nyky-yhteiskunnassa.

- Peruskoulussa on taito-ja taideaineita vähennetty. Toisaalta koko ajan kysytään entistä enemmän luovuutta. Perinteisiä suorittavia töitä on entistä vähemmän, ja ammateissa vaaditaan uudistumista ja luovaa ajattelua. Sitä kuvataiteet voivat lapsille antaa, Pentikäinen perustelee.

Oma talo on vanha mutta kiva

Kuvataidekoulun toiminta on Pentikäisen mukaan tätä nykyä varsin hyvällä mallilla. Oma talo on vanha ja vähän epäkäytännöllinen, mutta muuten oivallinen ympäristö kuvataiteiden harrastamiseen.

Koululla itsellään olisi haluja laajentaa ja syventää opetustarjontaansa. Kirkkonummella annetaan nyt yleisen oppimäärän kuvataideopetusta.

Laajennetun opetuksen järjestämisestä on Pentikäisen mukaan puhuttu, mutta se on jäänyt puheiden tasolle. Laajempaa opetustasoa on tarjolla Espoossa, jonne Kirkkonummeltakin oppialta ohjataan jatko-opintoihin.

Opetuksen määrä on tällä hetkellä aikalailla tasapainossa kysyntään nähden. Kuvataidekouluun pääsevät melkein kaikki pyrkijät. Siinä suhteessa tilanne on parempi kuin joskus aikaisempina vuosina, jolloin on syntynyt jonoja.

Kuvataideopetus on Pentikäisen mukaan kunnalle hyvin edullista. Lukukausimaksut ja valtionavut kattavat kuluista kaksikolmasosaa.

Hyvissä ajoin liikkeellä

Kuvataidekoulun toiminta lähti liikkeelle varsin aikaisessa vaiheessa verrattuna samankokoisiin kuntiin, kuvataideopettaja Ritva Fredriksson muistelee. Hän on ollut töissä Kirkkonummen kuvataidekoululla koko ajan.

Toiminta saatiin Fredrikssonin mukaan liikkeelle muun muassa kirkkonummelaisen professori Yrjö Sotamaan ansiosta. Sotamaa toimi pitkään Taideteollisen korkeakoulun rehtorina.

Fredriksson on nähnyt koko joukon lapsia kuvataideharrastuksen parissa vuosikymmenten mittaan. Onko jokin asia muuttunut?

- Ensinnäkin lapset ovat ja ovat aina olleet luovia. Se on ja pysyy. Suurin muutos on ehkä se, että kaikenlaiset koneet ja laitteet – eritoten tietokoneet – ovat tulleet myös lasten elämään vahvasti. Lapset eivät käytä käsiään niin paljon kuin ennen, Fredriksson pohtii.

-  Ja ehkä vähän lyhytjännitteisimmiksi ovat lapset muuttuneet.

> Kirkkonummen kuvataidekoulu