(11) kommenttia

Kirkkonummen synkät talousluvut: Tilanne ehkä kehyskuntien hankalin – nyt jo syödään velaksi

Kirkkonummen kunnan taloutta lähdetään oikaisemaan hyvin huonoista lähtökohdista. Nyt puhutaan jo ”syömävelasta”, joka on erityisen hankala mille yhteisölle tahansa.

Kirkkonummen valtuusto oli huonojen talouslukujen äärellä maanantai-iltana etäkokouksessaan, kun oli aika hyväksyä viime vuoden tilinpäätös.

Valtuustossa talouslukuja avasi kunnan vt. talousjohtaja Esa Lindell.

Kirkkonummea verrataan usein muihin Helsingin seudun kehyskuntiin, jotka tunnetaan yhteisellä nimellä Kuuma-kunnat. Ne muistuttavat hyvin paljon toisiaan.

Lohdutukseksi voi sanoa, ettei millään kunnalla mene hyvin ja kaikkien taloustilanne myös Helsingin seudulla kääntyi viime vuonna huonompaan suuntaan jo kauan ennen kuin koronasta tiedettiin mitään.

− Syömävelan puolelle mentiin viime vuonna, Lindell totesi pariin otteeseen Kirkkonummen tilanteesta.

Tilinpäätöskielellä syömävelkaa kuvataan vuosikatteella. Se meni miinukselle viime vuonna Kirkkonummella selvästi.

Niin meni myös Mäntsälässä ja kaikkein pahiten Järvenpäässä. Pluskuntiakin oli joukossa.

Kansankielellä on kysymys siitä, että kunnan tulot siis verot ja maksut eivät riittäneet juokseviin menoihin.

Lainaa jouduttiin ottamaan jokapäiväisiin menoihin, ei siis pelkästään investointeihin.

Toinen tarkastelukulma on kuntataloudessa taseen tilinpäätöksen yli- tai alijäämät. Näinä aikoina puhutaan useimmiten alijäämistä.

Kirkkonummen tilinpäätöksen alijäämä oli viime vuonna noin 20,5 miljoonaa euroa. Luku ei ole nyt kuntakentässä kovin eriskummallinen, mutta iso kuitenkin.

Tilanne muuttuu, kun ynnätään edellisiä vuosia. Silloin Kirkkonummi on Lindellin mukaan aika lailla Kuuma-kunnista kärjessä, jos huonosta päästä ajatellaan.

Edellisten vuosien ”säästöt” eli ylijäämät tulivat viime vuonna Kirkkonummella jo lähes syötyä. Kumulatiivista ylijäämää oli jäljellä enää 2,4 miljoonaa euroa.

Tässä suhteessa Kirkkonummen tilanne on kehyskunnissa Lindellin mukaan ehkä hankalin. Järvenpää on samantyyppisissä luvuissa.

Kirkkonummen kunnan lainamäärä oli vuodenvaihteessa 4 244 euroa per asukas eli aika keskivertoa kehyskunnissa.

− Ei se vertailussa mitenkään silmään pistä, Lindell totesi.

Kirkkonummelle eivät kuluvan vuoden luvut ole viime vuotta parempia. Edelleen tulot sakkaavat ja menot kasvavat.

Alijäämää on tulossa lähes viime vuoden verran, ellei mitään tehdä. Lindell ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnio painottivat, että toimiin on pakko ryhtyä ja näin on tehtykin.

Kunnassa valmistellaan talouden tasapainotusohjelmaa kolmelle vuodelle ja kunnanhallituskin on sitä pari kertaa käsitellyt.

> Kirkkonummi etsii isoja säästöjä – tänä vuonna pitäisi leikata menoja jo miljoonilla ja lähivuosina vielä enemmän (Viisykkönen 11.5.)

> Katso itse: Talousjohtajan alustus löytyy Youtubesta valtuustokokouksen taltionnista, alkaa kohtasta 1:07:00

(11) kommenttia
Kommentit (11)

Kommentit (11)

Kirkkonummi maksoi viime vuonna 11,4 miljoonaa euroa tukea syrjäseuduille, samaa luokkaa kuin aikaisempinakin vuosina. Pitäisikö tuota järjestelmää korjata? Jos kunta ei kykene keräämään tarvitsemaansa verokertymää, se joutaa mennä konkurssiin. Kyllä asukkaat löytävät jonkun muun asuinpaikan. Jos joku haluaa pitää koko maan asuttuna, se pitää maksattaa vain niillä, jotka sitä haluaa, ja jos se touhu alkaa tuottamaan voittoa, sehän on hyvä siihen sijoittaneille.
valtion valuvika
Ongelma on sama monissa kunnissa. Edellisen eduskunnan hallitus leikkasi kuntien taloudesta huomattavia summia. Sitä maksamme nyt. Edellisen eduskunnan hallitus ei ollut kiinnostunut kuinka kunnat pärjäävät. Sama tilanne on siis useassa Suomen kunnassa
Tero
Kun Kirkkonummen eräs talousoppi nojaa siihen, että investoinnit eivät rasita käyttötaloutta, niin ei ole ihme että kunnan taloustilanne on mikä on. Ja edellä mainittu oli vain yksi esimerkki Kirkkonummen taloudenhoidon kummallisuuksista. Surullista on myös se, että poliittiset päättäjät kunnassa vaalikaudesta toiseen nielevät tällaiset selitykset ja hyväksyvät lähes poikkeuksetta pelkällä velanotolla rahoitettavat investoinnit. Kuntalouden hallinta on suurimmalta osalta päättäjiä aivan hukassa. Valitettavasti.
Juha Blomfelt
Tästä talouden tilanteesta ei missään tapauksessa voi syyttää äkillistä koronapandemiaa, kyllä syyt löytyvät aivain muista asioista jo vuosien ajalta....vai?
Smör mamma sentään
Kyllä meillä on töitä riittänyt kunnalla ihsn samaan malliin kyin ennen koronaa eikä olla hoitoalalla
Ajatuksia
Olisiko syynä vuosikymmenestä toiseen samat päättäjät. Totuttu aina elämään yli varojen. Ilman mitään pitävää talousstrategiaa. Uskallusta, mutta ennen kaikkea näkemystä puuttuu.
Jäärät vallassa
Kunnanvaltuusto vastuuseen yli varojen elämisestä. Vastuutonta politiikkaa ja ei lohduta jos muissakin kunnissa ollut epäpäteviä valtuutettuja.
Nyt tarvitaan rohkeita toimia, vaikka kipeääkin voi tehdä.
Tomppa
Sitä saa mitä tilaa. Päätöksiä tehdään mutu tuntumalla ja kaikki onnistutaan sössimään ihan huolella. Mahdollisuudet olisi olla toinen Kauniainen, mutta ammattitaidottomuus ja päätöksentekijöiden tietämättömyys on vienyt Karkkilan tielle.
Abra
Juu, syödään vain se karmea kirjasto, on se kumma kun päättäjät tahtoo kaiken olevan niin suurta......Eikö he näe silmälappujensa taakse?
Mallu
Pääasia että kunnan henkilöstö nauttii jopa maailmanlaajuisen pandemian aikana täyttä palkkaa (osin tai kokonaan tekemättömästä työstä).
Rahaa on aina ollut
Syödään ensin kiiltävä kirjasto!!!
Hyvin menee..

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx