(19) kommenttia

Kerrostaloja nousi rivakasti ja Kirkkonummelle valmistui 450 uutta asuntoa − silti kunnan väkiluku ei oikein kasva

Uusia kerrostaloja Tolsan aseman lähellä.

Kirkkonummella valmistui uusia asuntoja viime vuonna selvästi enemmän kuin useina vuosina tällä vuosikymmenellä. Valtaosa asunnoista on kerrostaloissa.

Kunnan tilaston mukaan vuonna 2018 Kirkkonummella saatiin valmiiksi 450 uutta asuntoa.

Niistä 359 oli kerrostaloasuntoja. Pientaloasuntoja valmistui vain 91 kappaletta.

Rakentamisen painopisteen selvä muutos kerrostalojen suuntaan on pientalovaltaisen Kirkkonummen kehityksessä uutta verrattuna menneisiin lähivuosikymmeniin.

Asuntojen hallintamuodossa on myös selkeä muutos. Alle puolet uusista asunnoista oli omistusasuntoja. Eniten valmistui vuokra-asuntoja.

Uusista vuokra-asunnoista valtion tukemia niin sanottuja ARA-asuntoja valmistui 131 kappaletta ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 92. Uusia asumisoikeusasuntoja oli 35 kappaletta.

Huolimatta varsin vilkkaasta asuntorakentamisesta kunnan asukasluku kasvaa hitaasti. Viime vuonna väestö kasvoi vain noin 100:lla.

> Kirkkonummen kasvu painui ennätysalas − syntyvyys pysyi lähes ennallaan, mutta muuttoliike on kotimaassa poispäin (Viisykkönen 29.1.)

Helsingin seudun kunnilla ja valtiolla on vuosia ollut sopimus, jossa on asetettu tavoitteet asuntorakentamiselle ja kaavoitukselle.

Viime vuonna Kirkkonummen asuntotavoite oli vajaat 400 eli se täytettiin. Sen sijaan kaavoituksessa tavoitteesta jäätiin, kun uusia asemakaavoja ei saatu päätettyä tarpeeksi.

Tänä vuonna kaavoituslupauskin on täyttymässä, sillä käsittelyssä on nyt alkuvuonna asuinrakennusoikeudeltaan merkittäviä asemakaavoja.

Loppusuoralla ovat Sarvvikinportti sekä keskustan tuntumassa sijaitsevat Juhlakallio ja Tolsanmäki.

Myös Masalanporttin ja mahdollisesti myös Sarvvikinrannan asemaakaavat toivotaan saatavan käsittelyksi.

Prikirannan alueen asemakaavoitus Kantvikissa saatetaan myös saada valtuuston käsittelyyn tänä vuonna.

(19) kommenttia

Kommentit (19)

Sivut

Kirkkonummen tulee lopettaa haaveilut "uutena Espoona" ja tyytyä tosiasiaan, että kyseessä on maalaiskylä. Jos lisää väkeä halutaan, vetovoimaa voisi hakea omakotirakentamiseen liittyvän byrokratianillittämisen uudelleen tarkastelulla sekä brändäämällä Kirkkonummea "väljän asumisen" paikkana. Minusta täällä on mahdollista asua maaseutumaisessa miljöössä, missä kaupat ja palvelut ovat järkevän automatkan päässä ja työmatka pääkaupunkiin taittuu järjellisessä ajassa autolla(tai jopa auto-juna yhdistelmällä). Täällä voi tuntea asuvansa luonnon keskellä riittävän kaukana naapureista, mutta samaan aikaan riittävän lähellä muita ihmisiä. Jos on itse valinnut asuinpaikkansa, ei kaiken palvelun pidä olla tasavertaista joten esim. kaikki höpinät jostain julkisten bussiyhteyksien luomisesta palvelemaan kaikkia asukkaita(koko maaseutua) on ihan utopiaa. Ei kukaan oleta Pohjois-Savossakaan, että korpien mummoille kulkisi linjuri maitolaiturin kulmalle, ei edes ne mummot. Uusien veronmaksajien haaveilun sijaan tulee keskittyä olemassaolevien vahvuuksien vaalimiseen ja hallinnon toiminnan suoraviivaistamiseen siten, että päätöksenteko on joustavaa kaikissa asioissa, niin kuin maalaiskylässä pitäisikin olla.
MItä laitetaan?
Kannattaa keskittyä pitämään nykyisistä asukkaista kiinni, kasvu on liian suuri pala haukattavaksi. Kirkkonummella ei ole mitään, miksi sinne kannattaisi esim. Espoosta muuttaa.
vetovoima vs. etovoima
Kunnan hyvinvoinnin kannalta tärkein asia on verotulot. Niiden kasvu. Kasvu ei synny veroäyriä nostamalla vaan tekemällä kunta kutsuvaksi, haluttavaksi. Silloin kuntaan rientävät nuoret hyvin toimeentulevat lapsiperheet, ne jotka uskovat tulevaisuuteen, luonnon läheisyyteen, joustavaan ja nopeaan kaavoitustoimintaan, lapsiystävällisyyteen ja hyviin, edullisiin liikkumisratkaisuihin. On turhaa puhua muista houkuttelutekijöistä. No mitä kuntamme tekee? Virkamiesbyrokratia matelee sietämättömästi ilman johtotähteä. Politiikka takkuilee kaksikielisyyden tuskassa. Veroäyri ei ole kilpailukykyinen.
Mahdollisuuksia olisi niillä tekijöillä joita edellä kuvasin houkuttelevina. Valitettavasti politiikka ei ole liiketoimintaa jossa ratkaisut tehdään analyysien, selvitysten ja konsensusten perusteella nopeasti. Ratkaisut tehdään täällä puutteellisen tiedon, poliittisten intohimojen, läheisten henkilösuhteiden, tunteiden ja osaamattomuuden sekamelskasssa. Tämä on politiikkaa, kuntamme kohtalosta ei ole tietoa ilman ennustajan sertifioitua lahjaa. Siksi tämä nöyrä mielipide. Kliseisesti: "Näillä mennään".
Jukka Liimatainen
En ihmettele, ettei Kirkkonummi houkuttele uusia asukkaita. Kunnan keskusta on surullinen esimerkki pieleen menneestä kaavoituksesta ja uskon puutteesta. Keskusta vaikutti paljon nykyistä elävämmältä ja vilkkaammalta 80-luvulla.
Mika Lehtonen

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx