Kakkosautosta tulikin ykkösauto – ”Sähköautoilu onnistuu hyvin Kirkkonummella, jossa pendelöidään paljon”

Sähköauton hankinta on selvästi monimuotoisempi ratkaisu kuin esimerkiksi puntarointi ostaako bensiini- vai dieselauton.

Sähköautoilijan on syytä miettiä, millaista autontarve arjessa on.

Kirkkonummelainen Kim Åström päätyi sähköautoon runsas vuosi sitten, eikä Kantvikista Espooseen sähkövoimalla pendelöivä diplomi-insinööri ole katunut päätöstä.

− Paluuta ei enää ole. Oikeastaan näyttää hassulta ajaa bensa-aseman ohi ja katsoa, kun autoja tankataan, Åström naurahtaa.

Sähköauto ostettiin viisihenkiseen perheeseen kakkosautoksi, mutta kuinka kävikään. Kakkosesta tulikin ykkösauto, jolla pyritään ajamaan paitsi työmatkat myös muut arkiajot.

Varsinkin täyssähköautot ovat Kirkkonummellakin vielä harvinaisia. Viime vuoden lopussa niitä oli rekisterissä vain vajaat 50. Lukumäärä on voinut hyvinkin vuodessa tupaantua.

> Kirkkonummi on sähköautojen määrässä ykköskunta koko maassa − moni iso kaupunki jää taakse (Viisykkönen 16.1.2019)

Åströmin perhe kokeili sähköautolla viime kesänä kiertomatkan Poriin ja Tampereelle.

Sekin onnistui hyvin, vaikka ajomatka yhdellä latauksella on vain 100-150 kilometriä. Myös myöhempi reissu Gotlantiin onnistui hyvin.

− Uudemmilla sähköautoilla, joissa akkua on kaksin- tai jopa nelinkertaisesti, matkanteko olisi suorastaan triviaalia.

Tarvitaan vain ennakkosuunnittelua. Lastauspisteitä on riittävästi ja ne löytyvät mobiilisovelluksella. Lataukset osuivat kolmen päivän ”sähköautoseikkailulla” hyvin normaaliin taukorytmiin lasten kanssa.

Åströmin täyssähköauto on vuoden 2015 mallia ja oli hankittaessa vähän käytetty. Hintaa autolla oli noin 20 000 euroa eli liki tuplaten vastaavaan bensa-autoon verrattuna.

Vuodessa mittariin kertyi 20 000 kilometriä. Åström laskee, että säästöä on auton käyttökuluissa syntynyt 2 000 euron verran.

Auto ladataan lähes aina kotona yön aikana. Lataus 100 kilometrille maksaa 2 euroa.

Huoltokuluissa syntyy myös säästöä, koska sähköautoissa ei tarvita esimerkiksi öljynvaihtoa.

Kokonaiskustannuksissa painaa auton korkea hankintahinta.

Åström laskee, että heidän sähköautonsa maksaa itsensä takaisin enintään viidessä vuodessa. Riskinä on akku, jos se pitää vaihtaa. Se olisi noin 6 000 euron lasku.

− Ei tämä taloudellisesti ole ainakaan järjetöntä. Lopulta syntyy myös säästöä.

Kokemukset vastaavat Suomen ilmastopaneelin julkaiseman laskurin vertailuihin. Sähköauton käytöstä syntyy säästöä yleensä 5-8 vuoden kuluttua verrattuna bensiini-ja dieselautoihin.

Sähköauton hankinnassa monella painavat vaa´assa ilmastosyyt. Päästöissä sähköauton paremmuutta rasittaa akkujen valmistus.

Ilmastopaneelin laskurin mukaan sähköauton elinkaaren kokonaispäästöt jäävät kuitenkin selvästi alle bensiini- ja dieselautojen päästöjen.

− Autoilun puhtaus on tärkeä tekijä. Lisäksi auto on ketterä ajaa, hiljainen ja se lämpeneekin kylmällä säällä nopeasti, Åström listaa.

Sähköauto soveltuu Åströmin mielestä hyvin Kirkkonummelle, jossa pendelöidään paljon suhteellisen lyhyitä matkoja ja monissa perheissä on kaksi autoa.

− Suunnittelua arjessa tarvitaan. Aina ei ihan spontaanisti voi lähteä.
Kun lapsia pitää viedä illalla harrastuksiin, on töistä tullessa muistettava laittaa auto lataukseen.

Mutta muuten sähköauton käyttö sujuu rutiinilla. −Olen oppinut luottamaan siihen, mitä auton mittari näyttää kantamasta. Talvikin sujui. Vain kerran kun pakkasta oli 27 astetta, latasin töissä Otaniemessä autoa varmuuden vuoksi.

> Uusi piste avattu: Sähköauton lataus onnistuu kauppareissun aikana – Kirkkonummella vasta muutama latausasema (Viisykkönen 7.5.2019)