K-nummi vastaanotti 13 pakolaista – osa muutti jo muualle
Kirkkonummelle on tullut tänä vuonna 13 kiintiöpakolaista ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Kiintiöpakolaisryhmä oli ensimmäinen lähes 10 vuoteen.
Kirkkonummi on sitoutunut ottamaan vastaan joka toinen vuosi 15 pakolaisen ryhmän.
Kirkkonummelle tuli keväällä 13 iranilaista pakolaista, jotka olivat tulleet Suomeen pakolaisleiriltä.
Kirkkonummen kunnan sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto kertoo, että pakolaisten vastaanotto sujui keväällä Kirkkonummelle erittäin hyvin.
Sittemmin muutama Kirkkonummelle tulleesta ryhmästä on muuttanut pois.
Kuntiin sijoitetut pakolaiset saavat muuttaa Suomessa vapaasti, ja useat pakolaisista pyrkivät Pekkarinen-Kedon mukaan Helsingin seudun isoihin kaupunkeihin, vaikka asuntotilanne sielläkin on vaikea.
Kirkkonummi on sitoutunut vastaanottamaan tänä vuonna vielä kaksi kiintiöpakolaista. Seuraava 15 pakolaisen ryhmä on luvattu ottaa vuonna 2017.
Pakolaisasia voi kuitenkin nousta esille Kirkkonummellakin taas loppuvuoden aikana.
Pekkarinen-Keto pitää todennäköisenä, että ELY-keskus kysyy kunnan kiinnostusta ottaa vastaan lisää pakolaisia. – Tähän mennessä ei kyselyä ole kuitenkaan tullut.
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut, ja hallitus on lisäksi sitoutunut ottamaan Suomeen 800 Välimeren rannoille tullutta pakolaista.
– Kirkkonummi voisi kuntana aivan hyvin vastaanottaa nykyistä enemmän pakolaisia. Tietysti täytyy muistaa, että kunnassa pakolais-ja ulkomaalaisasioita hoitaa varsinaisesti vain yksi työntekijä eikä kunta ole huolehtinut vuokra-asuntojen rakentamisesta pitkiin aikoihin, joten vuokra-asuntotilanne on huono, Pekkarinen-Keto pohtii.
Kirkkonummella pyöriteltiin viime ja toissa vuonna nykyistä pakolaisten vastaanottosopimusta eri päättävissä elimissä vuoden verran.
Kirkkonummella oli ennestäänkin sopimus valtion kanssa pakolaisten vastaanotosta, mutta kunta ei noudattanut sitä lähes 10 vuoteen. Vanha sopimus olisi edellyttänyt 15 pakolaisen vastaanottamista joka vuosi.
Valtio maksaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta kunnille korvauksia. Vuosittain Kirkkonummi on saanut 200 000 – 250 000 euroa kotoutuskorvausta, kun kotoutusohjelman piirissä on ollut toista sataa henkilöä.
> 51-Arkisto (3.2.2014) Valtuusto: Pakolaissopimus syntyi viimeinkin
Kommentit (9)
Tällöin perusturvajohtaja Ståhlen vastaus oli (ei kirjaimellisesti, mutta aika lähelle) "no, kyllä me sitten jotain keksimme kun on sen aika".
Itselleni jäi tietysti huono maku ko. kokouksessa tehdystä päätöksestä, koska tämä fyysisen sijoittamisen yksityiskohta jäi täysin mysteeriksi. Tietysti yleisenä oletuksena oli käsittääkseni tuolloin, että kunnan vuokra-asuntoihin.
Pointtini on tässä nyt se, että pakolaisasia oli poliittinen ratkaisu ja että päätöksiä tulisi aina tehdä mahdollisimman tarkoilla ja todenmukaisilla tiedoilla. Tuolloin ei mielestäni tehty, eikä välttämättä kaikkien valtuutettujenkaan mielestä (kts. Viisykkönen 3.2.2014, jossa kerrottiin muistakin päätöksentekoon liittyvistä seikoista).
Koska nyt ollaan jo jälkiviisastelun puolella, asian arvostelu on vähän kyseenalaista. Ymmärrän sinällään aiheen kiinnostavuuden - erityisesti jos puhutaan vuokra-asunnoista yleisellä tasolla: Kirkkonummella tiedetään olevan n. 800 taloutta kunnan vuokra-asuntojonossa (Viisykkönen 10.6.2015).
Kuinkas joku on jo muuttanut muualle, eikö näiden pitänyt olla niitä kauhean huonovointisia, kuinka ovat jo kyenneet muuttamaan?
Ylipäätään voi varmaankin sanoa, että kuntiin vastaanotetut pakolaiset asuvat kuntien ja kaupunkien vuokra-asunnoissa, mistäpä muualta heille asuntoja löytyisi.
Kommentoi