(2) kommenttia

K-nummen sote-kulut: Keskiarvot häämöttävät jo

Perusturvajohtaja Liisa Ståhle on tyytyväinen sosiaali-ja terveystoimen kehitystyöhön, jolla kustannuksia on hillitty. - Kiitos siitä kuuluu henkilökunnalle ja luottamushenkilöille.

Kirkkonummen kunnan sosiaali-ja terveyskuluja on saatu painettua taas hieman alaspäin jo aivan lähelle vertailuntien keskiarvoa.

Kirkkonummen sote-kustannukset olivat Kuntaliiton laskelmien mukaan viime vuonna 3 985 euroa asukasta kohden. Vertailussa on mukana 18 keskikokoista kuntaa. Kunnan väestön ikärakenne on otettu huomioon laskelmissa.

Erot ovat todella suuret halvimman ja kalleimman kunnan välillä eli noin 700 euroa asukasta kohden. Kirkkonummi on sote-kustannuksissa runsaat 100 euroa per asukas keskimääräistä korkeammalla.

Perusturvajohtaja Liisa Ståhle sanoo, että tilasto on perusturvan osalta hieman harhaanjohtava, koska siinä ovat myös päivähoidon ja esiopetuksen menot.

– Jos ne lasketaan pois, olisimme jo keskiarvossa tai jopa vähän sen alle, Ståhle laskee. Kirkkonummen päivähoito on vertailussa selvästi keskivertoa kalliimpaa.

Sote-kustannusten painaminen alaspäin kohti kuntien keskiarvoa on ollut Kirkkonummella vuosien urakka. Ensimmäisen kerran Kirkkonummi oli mukana vertailussa vuoden 2009 tiedoilla.

Tuolloin Kirkkonummen sote-kulujen poikkeama oli 8,8 prosenttia keskiarvosta, ja kustannukset olivat vertailukuntien korkeimmat. Viime vuonna kaulaa saatiin kurottua 0,4 prosenttiin.

Neljässä vuodessa lähelle tavoitetta

- Vuonna 2010  tavoitteeksi asetettiin pääsy vertailukuntien keskiarvoon. Nyt aletaan olla melkein tavoitteessa, Ståhle iloitsee.

Kohti tavoitetta on päästy Ståhlen mukaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehittämistyöllä sekä toimenpiteillä, joilla kustannuksia on hillitty.

Kirkkonummen sote-kustannuksista keskusteltiin viimeksi maanantai-illan valtuustossa. Kirkkonummen perusturvalla on vaikeuksia toteuttaa täysin säästötavoitteita tälle vuodelle.

Kunnan omassa toiminnassa suurin osa säästöistä saadaan näillä näkymin aikaiseksi, ylitystä saattaa tulla miljoonan euron verran. Sen sijaan erikoissairaanhoidon kustannukset eli HUS-laskutus voi tänä vuonna mennä yli budjetin kolmisen miljoonaa euroa.

Iäisyyskiista poliitikkojen kesken on siitä, varataanko rahaa jo alun perin liian vähän erityisesti perusturvalle.

Säästöjä syntynyt lähes kautta linjan

Kirkkonummen lastensuojelun kustannukset ovat vertailukuntien viidenneksi alhaisimmat  eli 22,4  prosenttia pienemmät  kuin vertailukunnissa keskimäärin. Salossa ja Imatralla vastaavasti kyseiset kustannukset ovat vertailujoukon korkeimmat.

Perusterveydenhuollon kustannukset Kirkkonummella ovat ainoastaan hieman yli kaksi prosenttia vertailukuntien keskiarvoa suuremmat. Noin puolet vertailukunnista toteuttaa palvelut vielä alhaisemmin kustannuksin. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Kirkkonummella sen sijaan vertailujoukon toiseksi alhaisimmat.

Kirkkonummen vammaispalveluiden kustannukset ovat viime vuonna enää 6,8 prosenttia vertailukuntien keskiarvoa korkeammat, kun ne vuonna 2012 olivat vielä lähes 25 prosenttia keskiarvoa suuremmat. 

Ikäihmisten palveluissa poikkeama keskiarvoon on enää 17,9 prosenttia, kun taas se vuonna 2012 oli vielä 25,2 prosenttia.

Toimeentulotuen kustannukset ovat edelleen Kirkkonummella korkeat eli noin 21 prosenttia suuremmat kuin vertailukunnissa keskimäärin.

Kirkkonummen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2013 ikävakioituna 3 895 euroa asukasta kohden, kun taas keskisuurten kuntien keskimääräiset kustannukset olivat 3 877 euroa.

Korkeimmat ikävakioidut kustannukset olivat Varkaudella (4 298 €/asukas) ja Kotkalla (4 232 €/asukas) sekä alhaisimmat Mäntsälässä (3 560 €/asukas).

Arkisto (22.11.2013) Perusturvajohtaja ei myönnä tuhlausta

(2) kommenttia
Kommentit (2)

Kommentit (2)

Hyvä Touho! Jos tiedetään, että asuntosi remontti maksaa kymppitonnin, mutta saat käyttöösi vain yhdeksän tonnia, niin ei tule ihan niin hyvää. Tai jos remonttimiehistä yksi ei tule paikalle, niin remontti venyy. Sama tilanne perusturvassa: rahaa annetaan lähtökohtaisesti vähemmän kuin objektiivisesti arvioiden tarvitaan. Ja lomautukset todella tarkoittivat sitä, että kaikilta jäi kahden viikon työ tekemättä, mikä tarkoittaa esim. jokaisen useita kymmeniä vastaanottoaikoja. per työntekijä. Että jos nyt ollaan suossa, niin ei se todellakaan ainakaan yksinomaan johdu perusturvan sähläyksistä. Päättäjät päättävät, ja kuntalaisten elämä kurjistuu.
Iines
Mielenkiintoinen näkökulma tämäkin. Tosiasia lienee, että kun jätetään hoitamatta, jonottamaan, dementikot vaeltelevat tavallisten vanhusten seassa vailla heidän tarvitsemaa hoivaa, hampaat mätänevät suuhun, ym., säästyyhän sitä rahaa. Ongelmana on sekin, että joku saa palvelua, mikä ei ole lakisääteistä ja toiselta evätään lakisääteiset palvelut. Jos lääkäriaikaa varatessa sanotaan, soita kuukauden päästä, saadaan kesäkuuksi pari aikaa, muuten menee lääkäriajat lomien jälkeen elo- ja syyskuulle, niin en sanoisi kovin laadukkaaksi palveluksi, johan tuossa lakisääteinen odotusaika 3 kk ylittyy reippaasti, puhumattakaan miten sairaudet ehtivät pahentua odotusaikana. Entä miten käy rikoissairaanhoidon puolen vuoden jonoissa. Jotta en kovin kehuskelisi. Kuulemma selvitysmies purkaa onnetonta tilannetta ja kunnanhallitus aikoo puuttua kovalla kädellä perusturvan sähläyksiin, mikä on varmasti hyvä asia! Touhoa kiinnostaa edelleen mikä on tilanne rikostutkinnassa sosiaalityöntekijän osalta ja mitä siitä seuraakaan. Yrityselämässäkin johtavat joutuvat vastuuseen.
Touho

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx