15.11.2014 11:28
(6) kommenttia

Järvet kertovat: Koko Kirkkonummi oli aluksi suomenkielinen

Jaakko Raunamaan on käynyt läpi karttoja ja arkistoja pari vuotta. Pro gragu -työnä on valmistunut selvitys Kirkkonummen järvien nimistä.

Tutkimus löytyy tästä

Suurimmalla osalla Kirkkonummen järvistä on ollut alkuperin vain suomenkielinen nimi. Nimihistoria kertoo, että ruotsinkieliset tulivat Kirkkonummelle myöhemmin kuin suomenkieliset.

Kirkkonummen järvien nimistö on selvitetty perusteellisesti. Suomen kielen opiskelija Jaakko Raunamaa on tehnyt aiheesta pro gradu –työn. Raunamaa on käynyt läpi kaikki Kirkkonummen 89 järveä ja lampea ja selvittänyt niiden nimihistoriaa.

Kirkkonummen järvistä ja lammista 45:llä on Raunamaan mukaan aluksi vain suomenkielinen nimi. Alkuperäinen ruotsinkielinen nimi löytyy 32 järveltä. 12 järven osalta Raunamaa ei löytänyt tietoa siitä, kummalla kielellä järveä on alun perin kutsuttu.

Raunamaa sanoo, että järvien nimet ovat hyvä tapa päästä menneisyyteen. Nimet kertovat paljon seutukunnan ihmisistä ja heidän kulttuuristaan.

- Paikannimiä ei juuri koskaan ole yksi ihminen keksinyt, vaan ne ovat syntyneet yhteisön voimin. Samoilla seuduilla ja asuinsijoilla on ollut omanlaisensa tapa nimetä paikkoja. Paikannimistä voi päätellä muun muassa miten asutus on aikanaan siirtynyt. Järvien nimet ovat paikannimistä lisäksi kaikkein parhaiten säilyneet vuosisatojen ajan, Raunamaa kertoo.

Järvien nimet viittaavat siihen, että asutus on levittäytynyt Kirkkonummelle Lohjan suunnasta. Nykykäsityksen mukaan ruotsinkielinen asutus olisi alkanut tulla Kirkkonummelle vasta joskus 1200-luvun maissa.

Meiko ja Vaipo?

Pääosalle järvien nimistä löytyy selitys, muttei kaikille. Raunamaa kertoo, että Meikolle ja Vaipolle hän ei ole löytänyt nimihistoriaa. Meiko-nimi saattaa tulla siitä, että järvi on miekan muotoinen,

Esimerkiksi Tampaja-nimelle löytyy Raunamaan mielestä selvä yhtymäkohta menneisyydestä.

- Siellä on ollut Tampi(n)oja, joka on sitten ruotsinkielisten suussa vääntynyt Tampajaksi, Raunamaa selittää.

Raunamaa on kotoisin Forssasta. Kirkkonummella hän ei ole asunut koskaan. Kirkkonummen järvien nimistön tutkimiseen hän tuli ryhtyneeksi Helsingin yliopiston kontaktien kautta. Tutkimustyöhän hän on saanut stipendin.

Raunamaan tutkimus on kestänyt kaksi vuotta opiskelun ohessa. Lähteinä on käytetty muun muassa vanhoja karttoja Kansallisarkistosta. Esimerkiksi isojaon ajalta 1700-luvulta löytyy hyviä karttoja.

Paljonko järviä on?

Kirkkonummen järvien lukumäärä on tulkinnanvarainen asia, erilaisia lukuja on esitetty. Raunamaa on tutkinut 89 järven tai lammen nimiä.

- Rajatapauksia on. Esimerkiksi Porkkalassa Gloet on sellainen. Voidaan kysyä onko se järvi.

Kirkkonummen järvien lukumääräksi on usein mainittu 86, mutta muitakin lukuja esiintyy. Joidenkin mielestä Kirkkonummi liioittelee järviensä lukumäärää.

Verkkosivusto Järviwikin mukaan Kirkkonummella olisi vain 58 järveä. Lukuun on laskettu kaikki yli hehtaarin kokoiset lammet ja järvet.

Toisaalta vuosisatojen kuluessa järviä on hävinnyt kartalta maannouseman takia. Esimerkiksi vielä 1700-luvulla Sundsbergista on voinut soutaa nykyistä moottoritien vartta pitkin Tolsaan ja edelleen Eestinkylään ja merelle.


(6) kommenttia
Kommentit (6)

Kommentit (6)

Kuten joku jo sanoi, se, että suomenkieliset nimet ovat säilyneet, tarkoittaa rauhanomaista kanssakäymistä ja yhteistyötä kieliryhmien välillä. Muuten säilyminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Missään etelärannikolla ei lisäksi ollut kovin paljon asukkaita 1100-1300, kun uudisasukkaat saapuivat. Ei ole olemassa mitään todisteita väkivaltaisesta invaasiosta. Päin vastoin, uudisasukkaat asettuivat tyhjille asuttamattomille alueille, joilla on kuitenkin saattanut olla harvaa aikaisempaa asutusta. Aiemmat asukkaat ovat todennäköisesti olleet hyvin mielissään tästä, koska uudisasukkaat toivat mukanaan järjestystä ja oikeuksia talonpojille. Niissä ei eroteltu uudisasukkaita ja aikaisempaa väestöä. Väkivaltaisuudesta vastasivat tähän aikaan novgorodilaiset sekä länsi- ja itäsuomalaisten vastakkainasettelu.

On myös väärin kutsua suomenkielisiä nimiä alkuperäisiksi. Ennen uralilaisia heimoja Suomessa oli indoeurooppalaisia asukkaita. Ja muitakin tuntematonta kieltä puhuneita ihmisiä. Itse asiassa indoeurooppalaisia oli Suomessa aikaisemmin kuin Ruotsissa.

Sitten olisi käytettävä tavallista järkeä. Ruosinkielisten uudisasukkaiden maahanmuutossa ei ollut kyse kielipolitiikasta, kielipolitiikka on 1800-luvun keksintö. Kyse oli kirkon ja syntyvien valtioiden intresseistä ja Ruotsissa tapahtuneesta väestönkasvusta. Jos eivät ruotsalaiset olisi ehtineet ensin, niin joko tanskalaiset, saksalaiset tai novgorodilaiset olisivat olleet täällä. Ei ollut mitään Suomen valtiota joka olisi pystynyt estämään sen. Ei ole koskaan edes ollut olemassa mitään alkuperäistä "suomalaista" heimoa, kuten ei myöskään ruotsalaista sellaista.

Eli jättäkää kiihottaminen pois. Varsinkin jos perusteluja ei ole. Kieli ei ole kansan määrityksen perustana.
JS
21.11.2014 10:34
Olisiko ruotsinkielisyys levinnyt Kirkkonummelle juuri kielen vaihtamisen kautta, kuten yleensäkin? Vai onko alkuperäiset suomalaiset asukkaat ajettu kodeistaan verijuhlien merkeissä?
Ahvenanmaallahan myös suuri osa nimistöstä (Jomala, Jurmo..) on alunperin suomenkielistä.
Louhi
17.11.2014 15:27
Ikävämpää kuin miettiä alkuperäisnimiä on se, että JOS keinotekoisesti todetaan jonkin nimen olevan enemmän ruotsin- kuin suomenkielinen, niin suomenkielinen nimi vain pyyhkäistään pois. Kielipolitiikka on röyhkeää alistamista suomenkielisiä kohtaan ylipäätään kaikilla yhteiskunnan aloilla. Vauhti senkuin kiihtyy...
Suomenkielinen suomalainen
17.11.2014 11:30
Se, että Suomessa on suomenkieliset paikannimet kertoo sen, että Suomi on ollut täysin suomalainen, kuten on ollut Ruotsikin.
Ruotsalaiset ovat suurimmaksi osaksi kielensä vaihtaneita suomalaisia. Sitä vaihtoa yritetään nyt Suomessakin hyvin järjestelmällisesti ja röyhkeästi!
Niin_no
17.11.2014 08:47
Eri tieteenlajit ovat tehneet ja jatkuvasti tekevät paljon töitä sen eteen, että saisimme enemmän ja tarkempaa tietoa historiastamme. Kysymys siitä, että mitä kieltä ollaan puhuttu ja mitä perimää nykyistä Kirkkonummen aluetta asuttanut väestö tai eri ryhmät ovat "edustaneet" vuosituhansien eri vaiheissa on äärimmäisen vaikeaa selvittää. Se mistä päin asutusta on levinnyt ja mitä kieltä tai murretta he ovat puhuneet ei siis ole mitenkään varmaa tietoa. Kautta aikojen tieteellisessä tutkimuksessa on ollut yhtenä pyrkimyksenä selvittää "suomalaisten alkuperä". On hienoa, että nykyinen monitieteellinen yhteistyö esim. kielitieteilijöiden, historioitsijoiden, biologien, geografien, väestögeneetikkojen, antropologien, etnologien ja arkeologien välillä toimii ja ehkä tutkimuksen sisältöä saataisiin esim. Digitaalisin keinoin enemmän avattua koko väestöllekin! Kirkkonummen ja sen lähialueiden historian tieteellinen kartoittaminen ja laaja tutkimustyö olisivat ehdottomasti mahtava kulttuurillinen projekti, johon toivoisi löytyvän rahoitusta lähitulevaisuudessa. Tekijöitä varmasti löytyisi. Suur kiitos joka tapauksessa kielitieteilijä Raunamaalle ja tietenkin rahoitusavulle, joka mahdollisti tämän työn valmistumisen!
Kulttuurin tuntemus on pop!
16.11.2014 00:09
Se seikka että järvien nimet ovat säilyneet suomenkielisinä kautta vuosisatojen kertoo että suomenkieliset ja ruotsinkieliset ovat olleet rauhanomaisessa kanssakäymisessä keskenään. Sekä siitä että aikaisemmalla ruotsinkielisellä enemmistöllä, siis rahvaalla ei ole ollut tarvetta muuttaa nimiä.
Limperi
15.11.2014 17:58

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä