(3) kommenttia

Järvestä vedetään nuotalla ei-toivotut kalat pois − särjet ja lahnat mylläävät ravinteita pohjasta

Lämminjärvellä Veikkolassa nuotattiin särkikaloja kolme vuotta sitten (arkistokuva)

Veikkolassa jatketaan järvien tehokalastusta ja tällä viikolla on vuorossa Kalljärvi, josta nuotataan särkikaloja. Toisen kerran nuottaporukka tulee järvelle syyskuun alussa.

Nuottauksen tarkoituksena on poistaa järven pohjaa pöllyttäviä ja järven tervettä ravintoverkkoa vääristäviä särkikaloja sekä poistaa järvestä ravinteita.

Veikkolan aikanaan liattujen järvien tilaa on pyritty parantamaan jo pitkään ja tuloksiakin on saatu.

> Lue: Rivitalon rannassa nuotta-apajalla – särjet pois pohjaa tonkimasta (Viisykkönen 21.9.2016)

Runsaat särkikalakannat syövät järven eläinplanktonia – pikkuruisia äyriäiseläimiä – niin paljon, että levien määrä pääsee järvessä hallitsemattomasti lisääntymään.

Runsas eläinplanktonmäärä järvessä pitää veden kirkkaana syömällä leviä. Särkikalat lisäksi tonkivat järven pohjaa etsiessään pohjaeläimiä, jolloin pohjamateriaalia nousee takaisin veteen aiheuttaen ravinteiden liukenemista.

Ennen tehokalastusta Veikkolan järvillä tutkittiin perusteellisesti järvien kalastoa koeverkkokalastuksella ja Perälänjärvellä lisäksi tiheäsilmäisillä katiskoilla.

Tietoja tullaan käyttämään järvien kunnostussuunnitelmien laadinnassa.

Kunnostamista toteutetaan Veikkolassa Perälänjärvellä, Lamminjärvellä ja Kalljärvellä.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n, Kirkkonummen kunnan, Osakaskunta Veikkolan Vedet ja Kirves ry:n kanssa.

(3) kommenttia

Kommentit (3)

Sjökulla koululla oli oma puhdistamo ja jätevedet johdettiin länteenpäin lopuksi Siuntio jokeen. Nykyään umpisäiliö.
Anonyymi
Valehdella ja liioitella on esimerkin tarina. Tampaja järvellä kesäasukkaat aiheuttavat kuormituksen järvellä sekä kunnan hoitama koulun jätevesi kuormitus Kylmälän päässä, n 70v jätevedet laskeutui sjökulla koulun alapuolelle tampaja ranta vesiin. Koulun liittymistä kylmälän vesiosuuskunnan suunnittelemaan putkistoon odotellessa, ne ajetaan kuormaautoilla Espoon vievään putkeen, puhdistukseen
Totuus?
Särkikalojen vaikutuksista konkreettinen esimerkki Tampajalta: Eräs ranta-asukas hankki muutama vuosi sitten jätevesilleen umpisäiliön (mikä on hieno asia), mutta säästäväisenä miehenä päätti harventaa sen tyhjennyskertoja peseytymällä keväästä myöhään syksyyn päivittäin järvessä. Tämä houkutteli järven lahnat ja suutarit mylläämään aina em. pesusession jälkeen matalan savipohjaisen lahden pohjasedimentin, muuttaen veden samean harmaaksi. Tästä oli seurauksena paikalliset sinileväesiintymät ja pohjakasvuston (ärviä ja uistinvita) voimakas runsastuminen.

Kun tämä säästäväinen kaveri muutama vuosi sitten muutti pois, siirtyivät lahnaparvetkin muualle ruokailemaan, sinilevät katosivat ja tänä kesänä pohjakasvillisuuskin on alkanut viimein osoittaa harventumisen merkkejä.

Pointtina tässä on se, että vaikka järvessä peseytyminen saattaa tuntua pieneltä ”rikokselta”, voi sen paikalliset kerrannaisvaikutukset puhdasvetisissä järvissä olla suuret.
Esimerkki

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx