Haapajärven kaivaukset: Pronssinen oluthana 1600-luvulta?

Haapajärven muinaismuistokohteiden arkeologissa kaivauksissa on löytynyt todisteita vanha kylän elämästä. Mielenkiintoisin esine on satoja vuosia vanha oluthana.

Haapajärvellä on ollut kyläkeskus 1600-luvulta lähtien. Viitteitä on Museoviraston mukaan siitä, että Haapajärvellä on asuttu jo kivikaudella eli tuhansia vuosia sitten. Koekaivauksissa on etsitty kivikautisia asuinsijoja.

Kaivaukset tehdään, koska jossain vaiheessa Veikkolan ja Lapinkylän välille tehdään kevyenliikenteen väylä.

Haapajärvi on ollut jo muinoin sopiva asuinpaikka. Pienillä järvillä on ollut hyvä kalastaa. Haapajärven pinta on ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla.

Veikkola-Lapinkylä –maantien itäpuolella on ollut toinenkin järvi, Vähäjärvi, joka on kuivatettu 1700-luvulla. Järven paikka näkyy yhä selvästi peltomaisemassa.

Vanha kappeli järven rannalla

Haapajärven ensimmäinen kirkko tai paremminkin kappeli on sijainnut järvien välisellä kannaksella. Kirkkonummen suomenkieliset seurakuntalaiset rakensivat kappelin 1749. Koekaivauksia on tehty myös kappelin vieressä.

Kappelin ongelmana oli tutkija Satu Koiviston mukaan se, että tulva-aikoina vesi tulvi rakennukseen sisälle. Uusi kirkko eli nykyinen Haapajärven kirkko rakennettiin mäelle 1823.

Kaivauksissa on löydetty muutamia pieniä esineitä. Vanhat esineet tai osia niistä ovat Koiviston mukaan aika lähellä maanpintaa, joten kuoppia ei tarvitse kaivaa kuin muutama kymmenen senttiä syviksi.

Kaivauksissa on löydetty hiilipiipun varsin 1700-luvulta. Hienoissa piireissä polteltiin tupakkaa hiilipiipuilla tuohon aikaan. Lisäksi maasta on otettu talteen pieni palanen tuluspiitä, jolla aikanaan iskettiin kipinää. Myös satoja vuosia vanha ikkunanlasin palanen on noussut päivänvaloon.

Koivisto on erityisen innoissaan hyvin säilyneestä oluthanasta. Sen ikää ei voi tarkasti määritellä, mutta tutkija arvio sen olevan 1600 ja 1800 –lukujen väliltä. Noihin aikoihin käyttötavarat tehtiin vahvoiksi eikä niitä joka vuosi vaihdettu. Sama oluthana on saattanut olla käytössä monta sataa vuotta.

Oluthana on pronssia eli usean metallin seos. Pronssi on materiaalina varsin lujaa, se ei väänny eikä mene rikki kovinkaan helposti.

Panimo ja kestikievari

Oluthanan alkuperää voin vain veikkailla. Haapajärvellä on toiminut aikanaan kestikievari ja Navalan kartanossa myös olutpanimo 1800-luvulla. Joka tapauksessa olut on ollut jo vuosisatoja sitten hyvin yleinen juoma.

Haapajärven koekaivaukset kestävät runsaan viikon. Museoviraston tutkijaryhmä siirtyy sen jälkeen Espooseen.

Kaivaukset perustuvat muinaismuistolakiin. Sen mukaan erilaisten rakennuskohteiden suunnittelijoiden pitää huolehtia siitä, että tutkijat tilataan paikalle, jos rakennuspaikan läheisyydessä on muinaismuistokohteita.

Arkisto (10.5.) Viemäri kaivettiin ensin – nyt tehdään arkeologisia kaivauksia