(7) kommenttia

Gesterbyn koulukeskus esitetään purettavaksi kokonaan – halvempi rakentaa alusta lähtien uudelleen

Gesterbyn koulukeskuksessa suurin osa oppilaista on väistötiloissa. Pihalla on neljä isoa parakkirakennusta.

Kirkkonummen kunnan seuraavan suururakan Gesterbyn koulukeskuksen kustannuksia on laskettu ja kahta vaihtoehtoa pohdittu. Pääkysymys on, puretaanko kaikki vai säilytetäänkö osa.

Gesterbyn koulukeskuksen kolmesta oppilaitoksessa on jo vajaat 1 000 oppilasta väistötiloissa, joita on pystytetty keskuksen piha-alueelle. Keskuksen kolmessa koulussa on noin 1 500 oppilasta.

Keskuksessa toimivat Gesterbyn koulu, Winelska skolan ja Kyrkslätts gymnasium. Papinmäen erityiskoulu on toiminut alueen laidalla omassa rakennuksessaan.

Ruotsinkieliselle lukiolle suunnitellaan parhaillaan uusia tiloja kirjaston lähelle, johon tulisi myös saman katon alle Porkkalan lukio.

Koko Gesterbyn koulukeskuksen uudelleen rakentamista ryhdyttiin suunnittelemaan kolmisen vuotta sitten, kun useissa tiloissa oli sisäilmaongelmia.

> Kirkkonummen suurin koulukeskus aiotaan jyrätä maan tasalle − edes uusimpia osia ei kannata korjata (Viisykkönen 9.8.2018)

GWP-kampuksen nimellä kulkevassa hankkeessa on selvitty kahta vaihtoehtoa.

Hankesuunnitelmassa esitetään, että koko koulukeskus puretaan ja rakennetaan uusi tilalle. Kampussuunnittelua on tehty pitkälle, mutta päätökset puuttuvat.

Kokonaan uuden kampuksen rakentaminen on arvioitu maksavan noin 41 miljoonaa euroa.

Jos vuonna 2007 valmistunut uusin osa peruskorjataan ja muutetaan osaksi koko koulukeskusta, sen on laskettu maksavan noin 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kaiken rakentaminen uusiksi.

Uudisrakentamisella pystytään suunnitelmien mukaan saamaan tilatehokkuutta eli samat toiminnot pienempiin neliömääriin.

Hankesuunnitelmassa on mietitty myös, että koulukeskus olisi kokonaan puurakenteinen. Silloin hintaa arvioidaan tulevan lisää 2,5-3 miljoonaa euroa.

Hanke on tarkoitus rahoittaa leasingrahoituksella ja toteuttaa elinkaarimallina, jolloin kiinteistön omistaja vastaa sovitun ajan rakennusten kunnosta ja ylläpidosta.

Kiinteistöleasingin tyypillinen kesto on noin 20 vuotta. Kiinteistöleasing kauden jälkeen maksetaan sopimuksen mukainen jäännösarvo ja kiinteistöt siirtyvät kunnan omistukseen. Leasingmaksut alkavat, kun rakennukset ovat valmiit.

Koko koulukeskus voisi suunnitelmien mukaan olla valmis neljän vuoden kuluttua syksyllä.

(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Eikö normaali vastustajat voisi taas pistää vastaan vai onko nyt kielipolitiikka että pitää olla hiljaa
Anonyymi
Kiitos Jerri mielenkiintoisesta linkistä. Perehdyn tähän kunhan omilta projekteiltani ehdin.

Kannatan kaikkia sellaisia malleja joissa kunnalla ei ole kassa koko ajan tyhjänä. Yleisellä tasolla myös leasingvastuut ovat parempi kuin lainat.
Keijo
Elinkaarihanke on eri asia kuin Kiinteistöleasing -- nimim. "Keijo"

Elinkaarimalli on sopimuskokonaisuus, jolla rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena.

Lue vaikka lisää kuntarahoituksen Elinkaarimallin ABC:stä:
https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/elinkaarimallin-abc-johdanto-lampiosta-parrasvaloihin/
Jerri Kämpe-Hellenius
Kiinteistöleasing on mielenkiintoinen juttu. Oletettavasti sisi Kirkkonummen kunta rakennuttaa koulukeskuksen noin 40 miljoonan euron hintaan. Sitten koulukeskus myydään rahoitusyhtiölle 40 miljoonan euron hintaan. Kunnan tili +/- 0 €. Budjetissa pysymisen kannalta voisi olla parempi jos rahoitusyhtiö hoitaisi rakennuttamisen, heillä on "omat rahat pelissä" ja kunnalla aina tehdään töitä toisten rahoilla.

Sitten 20 vuotta kunta maksaa leasingvuokraa ja lopulta lunastaa rakennuksen omaksi. Leasingvuokra luonnollisesti sisältää rahoitusyhtiön katteen.

20 vuoden päästä tästä on siis maksettu yli 40 miljoonaa euroa. Onko tämä kannattavaa riippunee siitä millainen on rahoitusyhtiön kate verrattuna pankilta saatavan lainan korkoon. Myös sillä on iso vaikutus miten paljon rakennukseen tulee tehdä 20 vuoden aikana kunnostustöitä jotka menevät rahoitusyhtiön piikkiin.

Vastuunjaosta ei vielä luonnollisesti tiedetä, mutta oletettavasti rahoitusyhtiö vastaa siitä ette rakennus pysyy käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa taloteknisesti ja kunta huolehtii päivittäisestä huollosta ja siivouksesta.

Korjatkoon se joka aiheesta enemmän tietää.
Keijo
Tuo maininta, että halvempi rakentaa uusi tuntuu oudolta sillä monasti kuitenkin sanotaan ettei halvalla saa hyvää...?
Staffan
Voi hyvää päivää.. Millä rahalla noita kampuksia oikein rakennetaan, kun kunnan talous kuralla!!! Ensin pitäisi saada jo rakenteilla olevat tehtyä/maksettua! Lisäksi lasten määrä vähenee koko ajan. Kampus kirjaston taakse on huono sumppu liikenteellisestikin, jos Toritien parkkiksen tilalle tulee kaavaillut kerrostalot.
Rahat loppuu..
Järkevä päätös, koulu on tärkeä. Rahoitus voisi tehdä sillä että rakenetaan muutama vuokrataloa niin me yrittäjät ja ok-talon omistajat emme kärsisi taas kerran korotuista veroista.
Suurtuloiset asuu vuokralla.

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx