(24) kommenttia

Budjetti 2022: Kirkkonummi investoi rajusti ja velkataakka paisuu – varsinaisia säästölistoja ei ole esitetty

Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja talousjohtaja Esa Lindell esittelivät kunnan ensi vuoden talousarvion perjantaina.

Kirkkonummen kunnan ensi vuoden talousarvioehdotus on pitkälle jatkumoa edellisiltä vuosilta. Velkaa otetaan rutkasti lisää investointeihin, jotka on jo päätetty.

Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion perjantaina julkistama talousarvioesitys ei sisällä yllätyksiä. Verot pysyvät ennallaan ja isot investoinnit ovat joko rakenteilla tai pitkälle suunniteltu.

Liikkumavara suuntaan tai toiseen on pieni. Menot kasvavat jo lakisäätäisten tehtävien kautta, mutta toisaalta tulopuoli näyttää kohtuullisen hyvältä.

Kirkkonummen verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia tästä vuodesta. Veroeuroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 215 miljoonaa.

Kasvua verotuloissa on myös koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna.

Veroprosentti esitetään pidettäväksi 19,75:ssä sekä asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverot ennallaan.

Liike- ja teollisuustilojen veroon esitetään korotusta, joka toisi noin 0,5 miljoonaa euroa lisää verotuloja kunnalle.

Raskain sarake ”budjettikirjassa” on lainojen kohdalla, niin ensi vuonna kuin jatkossakin. Kirkkonummi on jo nyt Suomen kuntakartassa hyvin velkainen kunta.

Velkaa on tämän vuoden lopussa noin 6 000 euroa asukasta kohden ja näillä näkymin vuonna 2024 jo yli 8 000 euroa. Ensi vuonna lainataakka kasvaa esityksen mukaan noin 23 miljoonaa euroa.

Ainut hyvä uutinen lainotossa on korkotaso, joka on kunnille hyvin matala tällä hetkellä.

− Vaikka velkaa on otettu koko ajan lisää, lainanhoitomenot ovat laskeneet. Kunnat saavat lähes nollakorkoista lainaa, kertoo kunnan talousjohtaja Esa Lindell.

Kunnalla kuuluu korkoihin noin miljoonaa euroa vuodessa, eikä ”velkapommia” ole ihan lähivuosina tulossa, sillä lainat ovat useiksi vuosiksi kiinteäkorkoisia.

Kirkkonummella on kuten tunnettua valtavat investoinnit menossa ja edessä.

Suunnittelun alla ovat suurimmasta päästä Gesterbyn uusi koulukeskus, Nissnikun koulu ja lukiokampus.

Investoinnit ovat ensi ja seuraavana vuonna molempina noin 45 miljoonan euron luokkaa ja vuonna 2024 jo 72 miljoonaa euroa.

Velanottoluvuissa ei ole mukana Gesterbyn koulukeskus, joka on tarkoitus rahoittaa leasingillä 20 vuodeksi, jonka jälkeen tulee loppulasku.

Investoinneista tähän saakka suurin eli hyvinvointikeskus valmistuu ensi vuonna. Se maksaa noin 50 miljoonaa euroa ja on käytännössä kokonaan velkarahaa.

Kiinteistö siirtyy sote-uudistuksen myötä uuden hyvinvointikeskuksen käyttöön, ja siitä kunta saa vuokraa.

Kunta on valmis myös myymään kiinteistön, jos ostaja löytyy. Kunnanjohtaja Aarnion mukaan kiinteistösijoittajilla on ollut jo kiinnostusta.

Ensi vuoden talousarvioesitys ei pidä sisällään mitään säästölistaa, joita on pyöritelty monena vuonna budjettivalmistelussa. Ensi vuonna toimintamenot kasvavat noin 6 prosenttia.

− Kehykset annettiin eri toimialoille jo aiemmin ja niissä on pysytty. Lakisäädäntövelvoitteet on lisätty menoihin, mutta mitään muuta kivaa ei mukaan ole mahtunut, Lindell summaa.

Talousarvio turvaa Aarnion mielestä kuntalaisten palvelut ja mahdollistaa myös toimintojen kehittämisen.

− Valmistuneet, rakenteilla olevat ja suunnitellut talonrakennusinvestoinnit tuovat hoiva- ja oppimisympäristöt aivan uudelle tasolle. Investointien vaikutukset kunnan talouteen ovat merkittävät ja edellyttävät hyvää taloussuunnittelua. Kirkkonummen vetovoima asuin- ja myös yritysympäristönä tulee kasvamaan, Aarnio sanoo.

Talousarviosta päätetään lopullisesti valtuustossa joulukuussa. Ensi vuoden verot lyödään lukkoon kahden viikon kuluttua.

> Esitys: Kirkkonummi pitää veronsa ennallaan – vuonna 2023 veroprosentti onkin sitten noin 8 (Viisykkönen 4.11.)

> Talousarvioesitys löytyy konaisuudessan kunnan nettisivulta

(24) kommenttia
Kommentit (24)

Kommentit (24)

Kunta voisi paikata taloutensa myös sillä, että pakkoliitokseen sijaan ”myydään / liitetään” Masala Espooseen. Asukkaista valtaosa varmaan jo kannattaa tätä Masalassa (paitsi kantikset) ja kunta saa taloutensa tasapainoon. Kaikki voittavat ja tulevaisuudessa parhaassa tapauksessa metrolinjakin saa jatkoa kirkonkylälle asti tämän ansiosta. Kirkkonummen poliitikot voivat jatkaa kirkonkylällä omien linnojensa ja baabelin torniensa rakentamista ylijäämärahoilla taaa muutaman vuoden jne. Masalan alue lähtee kehittymään uudella tavalla jne. Jos Kirkkonummen alue on hajanainen (useampia keskuksia jne) ja budjetit ei tätä rakennetta kestä niin miksi kitua turhaan näiden ongelmien kanssa. Osa alueista myyntiin ja talous kuntoon. Näinhän yksityiset velkaantuneen yritykset ja ihmisetkin toimivat (myyntiin tai vuokralle) tosin heillä ei vallanhalu ja kiima ole yhtä kova kun poliitikoilla. Nyt tällainen järjestely olisi mahdollista toteuttaa vielä vapaaehtoisesti neuvotellen - muutaman vuoden päästä se on nykymenolla sitten ilmoitusluonteinen asia, jossa ehdot ja hinta kerrotaan viranomaisten toimesta.
Poikkeukselliset olosuhteet vaativat poikkeuksellisia toimia
Toistakymmentä vuotta sitten valmistuneita taloja seisoo vailla lopputarkastusta rakennusluvat vanhentuneina. Pihoihin nousee luvattomia kiinteistöverotukseen vaikuttavia rakennuksia, joita ei verottajalle ilmoiteta. Luvattomia takkoja rakennetaan ja tehdään luvattomia käyttötarkoituksen muutoksia.

Miksi kunta ei halua rahojaan, miksi asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa kun osan ei tarvitse noudattaa lakia ja yhteiskunnan sääntöjä?

Olisiko jo aika ajaa järjestelmästä ulos lopputarkastamattomat vanhentuneet rakennusluvat ja luvittaa ne uudelleen? Olisiko aika tilata konsultilta kiinteistöveron maksuperusteiden ajantasaistaminen? Tuloveroa emme voi enää korottaa loputtomiin ja kohta on käytävä käsiksi kiinteistöveroon ja silloin verotuksen tulee olla ajantasainen.
Anonyymi
Triljoona har helt rätt, Gesterbyn koulukeskus ei edes ole laskelmissa mukana!

Att det finansieras med leasing betyder ju inte att det är ett dugg billigare. Att kostnaderna delas på flera år skiljer sig inte mycket ifrån investering med lånepengar. Lånen avbetalas på samma sätt under flera års tid.
Ralf Mether
Triljoona, olet tainnut ohittaa muutaman uutisen koskien Gesterbyn koulukeskusta.

Tässä muistin virkistykseski lainaus: "Rahoitus hoidetaan Gesterby-hankkeessa leasingrahoituksella, jolloin investointikustannukset jakautuvat parille vuosikymmenelle." - Viisykkönen 28.06.2021
Keijo
Tällaiset velkasummat ja toteutettava Gesterbyn koulukeskus ei edes ole laskelmissa mukana!
Triljoona
Ei kunnon ruokapaikkaa? Onhan kunnassa sentään onneksi Bistro O'mat, paljon parempaa ei voi Suomen tasolla toivoakaan pieneen kuntaan.

Suurin ongelma on ajatus ettei luototushinta nouse, kyllä se tulee jossain vaiheessa nousemaan ja se vaikuttaa kaikkeen nyt lainattuunkin (kun kunta kuitenkin elää jatkuvalla lainan uudelleen nostolla jolla maksetaan vanhaa lainaa pois, vaikka lopulta nettolainaus saataisiin laskemaan). En tosin edes oleta että kunnassa halutaan tämäkään nähdä, jos edes ymmärretään.

Osa investoinneista on toki pakko tehdä, mutta turhat "rakennetaan tänne pyörätie pellolle jossa on roomalaiset pylväät ja lämmitys 24/7" voisi jättää pois. Niistä puolen miljoonan pyöräkatoksista tulee yllättäen paljon rahaa lopulta kun aletaan laskemaan yhteen, eikä aina vain ajatella asioita yksittäisinä pieninä ostoina.
Kuka heille matikan opettaisi..
Jäitä hankintoihin....Onneksi mainitsemasi palvelut eivät kuulu kunnan valikoimiin.Sama kai se on mistä nuo palvelut hankkii,ei sinne Omenaan nyt niin hirveä matka ole.Eikä Nummella nyt tarvitse pelkkään pizzaan tyytyä,varsin laadukasta pöperöä löytyy,jos nyt ei aivan Micheliniä kaipaa.
Kohti parempaa
Ei kaiken hankinnan tarvitse olla Suomen suurinta ja erikoisinta!! Kuten täällä kirjoitettiin laatu ratkaisee!! Lasten määrä kääntynyt jo laskuun eli tämä jättimäinen lukiokampuskin olisi syytä mitoittaa uudelleen, se tuskin vetää lisää asukkaita kuntaan. Palvelut ovat muuten valitettavasti surkeat, ei kunnon ruokapaikkaa, ei mitään muitakaan liikkeitä mistä saisi kivoja vaatteita/kodin sisustukseen.. Kaikki tilattava netistä tai lähdettävä Isoon Omenaan/Selloon vähintään.
Jäitä hankintoihin
Miten velkainvestoinnit tulevat tukemaan kunnan vetovoimaa yritysympäristönä? Muutoin kuin välillisesti - esim koulut.
OP
Tilastot viime vuosien ja tulevien vuosien asuntorakentamisesta kiinnostaisivat. Onko vain näköharhaa, mutta pieniä yksiöitä tuntuu tulevan vaan joka puolelle.
Veronmaksajia
Helppohan se on kuntapäättäjiä syyttää rahanmenosta,mutta kääntöpuolella on sitten rapistuvat koulut,huononevat peruspalvelut jne...Kolikolla on aina puolensa.Espoon autuutta haikailevat,kannattaisi hieman tutkia niitä Espoonkin tilejä.Ei ole plus-merkkiä sielläkään.Maltilla kun mennään niin näistäkin selvitään.
Kohti parempaa
Espoossa velkaa on noin 13 500/asukas...
Anonyymi
Nämä on niitä isojen poikien juttuja jotka tavalliselle tossunkuluttajalle liian vaikeita....
Ostarin nurkilta
Sinulle "Surkea suunta..."
Miten voi muuttaa enää tänne, jos ei ole edes lähtenyt - täältä? Lienee vaikeaa palata mistä lähti.
---
Muutin tänne noin 50 v sitten ilman pyörremyrskyä aivoissani. Eivätkä solut ole vieläkään jäätyneet.
Hyvä täällä on asua ja asioida. Täällä Kirkkonummella.
ps.
Muuttokuormaan kannattaa laittaa laatikko hyvistä muistoista. Varmuuden varalta.
Kyrk S Lantti
Kunnalta ihan oikea linjaus. Jos verotuloja mielitään saada niin pitää investoida, rakentaa ja saada uusia asukkaita/yrityksiä lisää etupainotteisesti. Ongelma vaan on siinä, että jos valtaosa uusista asuntokunnista on sosiaalisesti tuettua asumista niin etumerkki lopputuloksen osalta on raskaasti miinusmerkkinen. Masala on hyvä esimerkki tästä. Riittää kun katsoo Masalan osalta entisiä ja uusia kaavaesityksiä -> visio ja tavoitteet kaavoittajalle täysin hukassa. Ihmettelen ettei kunnanjohtaja ole esimiehenä puuttunut tähän touhuun. Toinen asia mitä ihmettelen kunnan touhuissa on se, että laki velvoittaa pitämään kiinteistöstä ja piha-alueista huolta. Koskeeko tämä kunnan valvontavelvoitteen osalta entistä Salen kiinteistöä (jossa mm. paikallispoliitikkojen lempilapsi paikallislehti yhtenä omistajana?) ja purkutuomion saanutta K-kauppaa tai Masalan nykyistä kirjastoa? En ymmärrä näissä asioissa yhden Suomen velkaisimman kunnan logiikkaa ja päätöksiä. Tällä menolla kunta uppoaa entistä syvemmälle suohon. Nyt pitäisi rakentamisen määrän sijasta kiinnittää entistä enemmän huomiota laatuun. Tänä päivänä ei määrä riitä vaan asuinalueiden pitää olla myös viihtyisiä. Kirkkonummen haasteena on myös se, että tähän tilanteeseen niin investointien kun velan osalta on herätty 30-vuotta liian myöhään. Kunnalla on myös vakava johtamiseen liittyvä ongelma joka näkyy kaikessa tekemisessä (laatu) ja siinä että näihin epäkohtiin ei puututa.
Aika uusiutua
Nyt on aika lopettaa velkaantuminen.
Boomeri
Kun päättäjät kävivät yönyliseminaarissa ihan Vantaalla saakka, kait siellä linjattiin taloutta ja budjetin kiristyksiä? Vaan pelkästäänkö nujakoitiin iltapäivälehtiin saakka.
Hurlumhei
Kaksi vaihtoehtoa: liittyminen osaksi suur-Espooksi (jos huolivat) tai valtion holhoukseen kriisikunnaksi ( paha valtio tekisi sitten ne kipeät päätökset).
Suuruusluokka hukassa
Jos kirkkonummelaiset käyttäisivät oman kylän kauppoja niin, Dressman, Lindex, H&M ja moni muu kauppa ei olisi täällä lopettanut. Espooseen valuvat kirkkonummelaisten eurot.
Osta kotikylältä
Ilmeisesti kunta auttaa ihan itse itseään saavuttamaan pakkoliitoksen Espooseen kun ei saa talouttaan haltuun ja järjestykseen.
Jatkakaa samaan malliin ja vielä mielummin, kiirehtikää asian kanssa. Kuntalaiset kiittää ja ovat mielummin jatkossa Espoolaisia.
Oikea suunta menossa
Herrajestas tuota velkamäärää! Muistan lukeneeni eilen, että Helsinki kauhistelee 1500 euron velkaa per asukas. Ja meillä 6000-8000 euroa! Vastuutonta! Mitäs sitten tehdään kun vuoden sisään korkotaso alkaa nousta? Kunnan päättäjät sitten vielä tähän päälle käyvät niitä jokavuotisia "tiukkoja" neuvotteluja, joiden päätteeksi herra H kertoo muutaman miljoonan lisäyksistä. Täytyyhän jokaisen saada omalle kuppikunnalleen jotain kivaa.
Muuttokuormaa harkitseva
Ensin velkaantui kotitaloudet,sitten valtio,kunnat ja kaupungit.Kun otetaan valtionvelka ja kunnan velka per nuppi,niin aletaan olemaan aika kovissa lukemissa.Ja verot,maksut ja hinnat alkaa olemaan tapissa,niin ei hyvältä näytä.
Pohjolan velkaisin valtio.
Juuri tulin kyliltä,enkä nähnyt yhtään päihtynyttä.Missä liennee?
voi voi
Aivan liikaa velkaa! Vaikka rakennetaan hienoja pytinkejä se tuskin lisää kauheasti Kirkkonummen vetovoimaa... Omassa kunnassa ei ole juurikaan muuta kuin ruokakauppoja ja muuta krääsäkauppa:( Kaikki muut puuttuvat täältä..
Itse en ainakaan enää muuttaisi tänne.. Raitilla norkoilee vaan päihtyneitä ja muuta joutoporukkaa...
Surkea suunta...

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä