Siikajärvellä jo 330 turvapaikanhakijaa − lapsia yli 80

Veikkolan naapurissa Siikajärven hiljainen elämänmeno mullistui reilu viikko sitten. Ymmällään olevat paikalliset asukkaat pääsivät tiistai-iltana ensimmäisen kerran kyselemään uudesta naapuristaan.

Lähes tyhjillään olleeseen entiseen K-instituuttiin tuotiin aluksi 170 miestä. Nyt vastaanottokeskuksen asukasmäärä on lähes tuplaantunut. Tiistaipäivän saldo oli 327 asukasta.

Keskuksen johtaja Arja Rantala kertoi, että Siikajärvelle on tullut myös perheitä. Lapsia on nyt 84. Perheille tehtiin tilaa lähettämällä 50 turvapaikanhakijamiestä Helsinkiin.

Keskusta pyörittää Barona-konserniin kuuluva Luona Oy kuten Espoossa Otaniemenkin keskusta. Kiinteistön omistaa Ilmarinen. (katso sijainti, kartta alla)

Luonan edustajat eivät suostuneet tarkkaan arvioimaan kuinka suureksi VOK-Siikajärvi kasvaa.

Alueella on 60 asuntoa joita vielä remontoidaan turvapaikanhakijoiden käyttöön. Asuntoja annetaan ensin perheille, joita tällä hetkellä on yhteismajoituksessa kurssikeskuksen saleissa.

Alueelle on tuotu myös kymmenkunta asuntokonttia, joihin tarvitaan vielä viranomaislupia ennen kuin niitä voidaan ottaa käyttöön.

Johtaja Pekka Tuomola arvioi varovasti, että VOK:n asukasmäärä jäisi lopulta alle 400:ään.

Jätevesipuhdistamoa vasta käynnistetään

Yleisöä ihmetytti erityisesti keskuksen nykyinen asukasmäärä ja jätevedet, joiden pelättiin valuvan Heinäslampeen ja Sahajärveen. Koskaan aiemmin ei vanhassa kurssikeskuksella ole ollut näin paljon asukkaita.

Paikalla oli teknisistä kysymyksistä vastaamassa Barona-konsernin Forenom Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kangas. Hän vakuutti, että jätevesiasia pistetään kuntoon rahaa säästämättä ja asiantuntijat hoitavat jätevesiasiaa. Teknisiin yksityiskohtiin ei kuitenkaan saatu oikein vastauksia.

Joka tapauksessa biologista puhdistuslaitosta vasta käynnistetään. Yleisön joukosta tiedettiin, että jätevettä viedään tankkiautoilla pois, mutta ihmeteltiin millainen määrä sitä kertyy jo vuorokaudessa.

Voiko näihin miehiin luottaa?

Turvallisuus oli myös pääaiheita kysymyksissä – puolin ja toisin. Vastaanottokeskuksessa on paljon yksintulleita miehiä. Voiko heihin luottaa, kysyivät lasten ja erityisesti nuorten tyttöjen vanhemmat.

Rantala kertoi, että käyttäytymissääntöjä teroitetaan asukkaille heti alusta lähtien. Poliisinkin edustaja on jo kolmatta kertaa tulossa kertomaan Suomen lainsäädännöstä ja siitä mitä Suomessa saa tehdä ja mitä ei.

Toisaalta naapureita huoletti keskuksessa asuvien lasten turvallisuus.

− Täällä on järvi vieressä, on veneitä, vaarallisia kaivonkansia ja liikennettä. Lasten turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, eräs rajanaapuri toivoi.

Lasten koulunkäynnistä myös kysyttiin: Tulevatko kaikki Nuuksion kouluun, jossa on vajaat 60 oppilasta?

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso ei osannut sanoa koulunkäynnistä muuta kuin, että kaupunki järjestää opetusta lapsille nopeasti.

Ylipäätään VOK:n edustajat kertoivat, että keskuksessa on rauhallista ja moni asukas olisi kovin kiinnostunut työskentelemään. Myös suomen kielen opiskelua on käynnistetty.

Asukkaat toivoivat jatkuvaa infoa vastaanottokeskuksen toiminnasta, ja siinä Nuuksio-Seuran puheenjohtaja Hannele Kerola lupaisi yhdistyksen olevan apuna ja siltana.